Kaiyōmaru

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaiyōmaru / 開陽丸
Kaiyōmaru
Kaiyōmaru
Aluksen vaiheet
Rakentaja C. Gips and Sons, Dordrecht
Kölinlasku elokuu 1863
Laskettu vesille 3. marraskuuta 1865
Palveluskäyttöön 10. syyskuuta 1866
Poistui palveluskäytöstä haaksirikkoutui 15. marraskuuta 1868
Tekniset tiedot
Uppouma 2 632 t
Pituus 72,2 m
Leveys 13,04 m
Syväys 6,4 m
Koneteho 400 hv
Nopeus 10 solmua
Aseistus
Aseistus 18 x 6,3" (16 cm) tykkiä
8 x 30 naulan tykkiä

Kaiyōmaru (jap. 開陽丸) oli vuonna 1865 vesillelaskettu höyrykäyttöinen täystakiloitu sotalaiva ollen ensimmäisiä tyypin edustajia Japanissa.

Kaiyōmarun vesillelasku Dordrechtissä vuonna 1865

Tokugawa-shōgunaatin hallinto Bakufu tilasi aluksen Alankomaista vuonna 1863 Nederllandsche Handel-Maatschappij'n toimiessa välikätenä. Sen valmisti Cornelis Gips and Sonsin telakka Dordrechtissä kauppasumman ollessa 831 200 guldenia. Vesillelaskettaessa alus oli suurin Alankomaiden telakoilla valmistunut puurunkoinen sotalaiva. Valmistusta valvoi japanilainen Uchida Masaon ja Akamatsu Noriyoshin johtama sotilaslähetystö.

Siirto Japaniin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Enomoto Takeaki

Kaiyōmaru lähti päällikkönään alankomaalainen meriupseeri J. A. E. Dinaux neitsytmatkalleen Japaniin, jonne se saapui 26. maaliskuuta 1867. Aluksen mukana matkusti japanilainen opiskelija Enomoto Takeaki, joka oli lähetetty viidentoista muun kanssa viideksi vuodeksi Alankomaihin opiskelemaan merenkulkua. Hänestä tuli Japaniin saavuttuaan modernisoidun Bakufun laivaston vara-amiraali (jap. 副総裁) ja Kaiyōmarusta tuli hänen lippulaivansa.

Osa Enomoto Takeakin laivasto-osastosta Shinagawan edustalla vuonna 1868. Kaiyōmaru on osaston toisena aluksena oikealta laskien.

Pian aluksen saavuttua vuoden 1867 lopulla syttyi Boshin-sota, jossa keisarin kannattajat taistelivat Bakufun joukkoja vastaan aina vuoteen 1869 saakka. Syyskuussa 1868 Enomoto Takeaki päätti jatkaa taistelua Pohjois-Japanissa Bakufun hallinnolle uskollisten daimioiden avulla ja hän purjehti Kaiyōmarun ja seitsemän muun aluksen kanssa Shinagawasta Tokiosta pohjoiseen. Aluksilla oli mukana kourallinen ranskalaisia sotilasneuvonantajia, joiden johtajana oli Jules Brunet. Kapinalliset päätyivät Hokkaidōn saarelle, jossa he perustivat itsenäisen Ezon tasavallan.

Valokuva Kaiyōmarusta.

Kaiyōmaru tuli lopulta Hokkaidōlla olevan laivaston tärkein alus ja siihen asetettiin paljon toiveita pyrittäessä merenherruuteen taistelussa heikompaa keisarillisen Japanin laivastoa vastaan. Alus kuitenkin haaksirikkoutui myrskyssä Esashissa 15. marraskuuta 1868. Aluksen, jonka kannella oli matkannut maailman toiselta puolen, kohtalo mursi Enomoto Takeakin ja siten heikensi kapinallisten mahdollisuuksia voittoon.

Pelastustyöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksesta tehty kopio

Sukellusvene Yomiurigo löysi Kaiyōmarun tykit ja hylyn jäänteet 14. elokuuta 1968. Lisää hylyn kappaleita löytyi myöhemmin, mutta projektin rahoituksen puutteet estivät hylyn noston. Joitakin esineitä kuitenkin nostettiin vuonna 1969. Sukelluksia jatkettiin elokuussa 1974.

Kopio aluksesta valmistettiin vuonna 1990 ja se on näytteillä Esashissa. Aluksesta tehtiin museo merestä nostetulle esineistölle.

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Japanese battleship Kaiyō Maru