Kaarinuoliainen
| Kaarinuoliainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Heimo: | Piikkinuoliaiset Cobitidae |
| Alaheimo: | Loistonuoliaiset Botiinae |
| Suku: | Yasuhikotakia |
| Laji: | morleti |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Yasuhikotakia morleti |
|
| Katso myös | |
Kaarinuoliainen (Yasuhikotakia morleti, vanh. Botia morleti, syn. Botia horae) on piikkinuoliaisten (Cobitidae) heimoon kuuluva kalalaji, jota pidetään usein akvaariossa.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Se on pohjaväriltään tasaisen harmaanruskea. Selkärankaa pitkin kulkee musta juova, ja pyrstön tyvessä on musta kaari. Pyrstö on läpikuultava, mustapilkullinen, vatsapuolen evät punaiset.[2] Kaarinuoliaisen sukupuolta ei voi määrittää ulkonäön perusteella.[3] Kaarinuoliainen voi kasvaa 10 senttimetrin mittaiseksi.[2]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnossa kaarinuoliaisia esiintyy Thaimaan Mekong-joessa ja siihen yhteydessä olevissa vesistöissä.[4]
Käyttäytyminen ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarinuoliaisille sopii akvaario, jossa on hienojakoinen hiekkapohja ja paljon piilopaikkoja kasvien ja juurakoiden alla. Ne syövät luonnossa nilviäisiä ja akvaariossa kernaasti sinne eksyneet kotilot. Kaarinuoliainen on vilkas ja melko aggressiivinen laji eikä sovi seura-akvaariossa kovin rauhallisten kalojen seuraan. Kaarinuoliaisia pitäisi olla ainakin viiden yksilön parvi, jotta reviirikiistat ja aggressiot jakautuisivat tasaisesti eikä heikointa yksilöä kiusattaisi hengiltä.[2] Kaarinuoliaista on lähes mahdotonta saada lisääntymään akvaario-olosuhteissa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Allen, D.: Yasuhikotakia morleti IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.08.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Loaches.com
- ↑ a b David Alderton: Värikäs akvaario, s. 116. Tammi, 1998. ISBN 951-31-1170-9.
- ↑ Yasuhikotakia morleti (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin akvaariokeskus (Arkistoitu – Internet Archive) (kuva)
|