Juudas (romaani)
| Juudas | |
|---|---|
| Ha-besora al-pi Jehuda | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Amos Oz |
| Kieli | heprea |
| Genre | romaani |
| Julkaistu | 2014 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Minna Tuovinen |
| Kansitaiteilija | Emmi Kyytsönen |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 2018 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 358 |
| ISBN | 978-951-31-8461-2 |
| Sarja: Keltainen kirjasto 487 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Juudas (Ha-besora al-pi Jehuda) on israelilaisen kirjailijan Amos Ozin palkittu romaani vuodelta 2014. Teoksen on suomentanut hepreasta Minna Tuovinen, ja suomennoksen on julkaissut vuonna 2018 Tammi.
Oz kuvaa kirjassaan Juudaksen väärinymmärretyksi opetuslapseksi. Hän olisi todellisuudessa ollut Jeesuksen uskollisin opetuslapsi, joka ei kavaltanut opettajaansa rahasta vaan osoittaakseen, että tämä on Jumalan poika ja vapahtaja. Hän uskoo, että Jeesus laskeutuu ristiltä kaikkien kaupunkilaisten nähden. Kun niin ei käy, hän romahtaa ja menettää uskonsa.[1]
Arvostelussaan Helsingin Sanomissa Jukka Petäjä kirjoittaa, että Oz tulkitsee pääsiäisen sanomaa uudella tavalla. Ozin näkemys on, että kristityt ovat Uudessa testamentissa syyllistäneet juutalaiset, ja näin syntyi antisemitismin käyttämä pahan juutalaisen perustyyppi.[1] Oz sijoittaa tarinan romaanin nykytason lomaan niin, että se paljastuu sieltä paikka paikoin esiin.[1]
Juudas ei ole teoksen nimestä huolimatta sen päähenkilö, vaan päähenkilö on vuotta 1959 elävä opiskelija Schmuel, joka kohtaamiensa vastoinkäymisten jälkeen löytää uuden asunnon, työn ja elämänsisällön.[1]
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petäjä luonnehtii kirjaa hybridiksi: se on kylläkin historiallinen romaani, jossa Oz etsii uutta näkökulmaa Raamatun kuvaamiin pääsiäisen tapahtumiin, mutta samalla se on historiallinen romaani Israelista ja Jerusalemista talvella 1959, kun maa on itsenäistynyt.[1]
Petäjän mukaan teos on ”hivelevän kaunis ja haikea rakkausromaani”, ja hän ennakoi, että nyt saattaisi olla Ozin vuoro saada Nobelin kirjallisuuspalkinto.[1][2]
Kaisa Neimala näkee teoksen muistuttavan miellyttävällä tavalla Ozin viidentoista vuoden takaista teosta Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. Hän toteaa, että vastoin lukijan odotuksia Juudasta käsitellään vasta kirjan loppupuolen luvussa, joka sitten on sitäkin vaikuttavampi.[2]
Neimala kiinnittää huomiota myös suomennokseen. Hän kiittää sitä eloisaksi ja kauniiksi ja arvelee tarkaksikin, mutta huvittuu erikoisista verbeistä, joita hän epäilee ehkä olevan myös alkutekstissä. Suomennoksen kannen ohdakkeista kuvaa hän hämmästelee: kirjassa ne tulevat vasta toiseksi viimeisellä sivulla. Raamatun Vanhassa testamentissa ohdake on väkivallan symboli, Uudessa testamentissa synnin, hän muistuttaa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juudas Tammen sivulla
- Juhani Brander, "Juudas oli väärinymmärretty henkilö" – Israelin tunnetuin nykykirjailija Amos Oz ei olisi Oz, ellei hän provosoisi ja kritisoisi Israelin miehityspolitiikkaa, (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti 28.1.2018
- Riitta Vaismaa, Petturien ja petettyjen kirja, arvio 5.2.2018