Jakotislaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jakotislausta eli fraktioivaa tislausta käytetään, kun halutaan valmistaa hyvin puhtaita tuotteita, kuten petrokemian teollisuudessa ja öljynjalostuksessa, valmistettaessa raakaöljystä esimerkiksi bensiiniä. Tällöin usein puhutaan virheellisesti krakkauksesta, joka on pitkien hiilivetyjen pilkkomista lyhyemmiksi.

Jakotislaukseen voidaan käyttää joko täytekappale- tai pohjakolonnia; petrokemiassa yleisesti käytetään pohjakolonneja. Jakotislauksessa haihtunut höyry johdetaan suoraan ylemmälle keittopohjalle, jonne se osittain kondensoituu ja kiehuu taas uudelleen. Raskaampaa komponenttia kondensoituu enemmän kuin haihtuvampaa. Ylemmällä pohjalla olevaa nestettä valuu pohjalta takaisin alemmalle pohjalle, kun taas höyry nousee edelleen ylemmälle pohjalle. Esimerkiksi öljyn tislauksessa näitä pohjia on esimerkiksi 40 kappaletta, jolloin öljyn eri ainesosat saadaan erotettua hyvinkin tarkkaan. Eri fraktiot voidaan ottaa talteen eri pohjilta. Pohjien lukumäärä määräytyy kolonnin käyttöviivan ja höyryseoksen tasapainokäyrän sekä kolonnin arvioidun hyötysuhteen perusteella. Pohjakolonni on monimutkaisempi ja kalliimpi valmistaa kuin täytekappalekolonni, mutta sen laskeminen on yksinkertaisempaa.

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.