Jaakko Hissa (liikemies)
Jaakko Vihtori Hissa (11. joulukuuta 1868 Lapua – 2. lokakuuta 1952 Lapua) oli suomalainen Lapualla vaikuttanut liikemies, tehtailija ja kirjankustantaja. Hissa perusti Lapualle vuonna 1884 Suomen ensimmäisen maaseudulla toimineen kirjakaupan ja rakensi tiettävästi ensimmäisen Suomessa valmistetun harmonikan.[1]
Jaakko Hissan isä oli maanviljelijä ja valtiopäivämies Kustaa Hissa joka kuoli Jaakon ollessa 7−vuotias. Jaakko Hissa menetti onnettomuudessa toisen silmänsä ja hänen vasen jalkansa jäi 6−7 senttimetriä oikeaa jalkaa lyhyemmäksi lonkkamurtuman seurauksena. Näiden vammojen vuoksi hän ei pystynyt raskaisiin maatöihin vaan alkoi suuntautua kauppa-alalle. Jaakko Hissa aloitti pienimuotoisen kaupankäynnin kotoaan käsin myymällä Kustaa-veljensä Vaasasta lähettämiä pientavaroita kuten kyniä, almanakkoja ja paperitavaraa. Vuonna 1884 hän avasi kirjakaupan naapuritalon Kosolan kauppapuodissa. Kirjakauppa oli ensimmäinen maaseudulla toiminut kirjakauppa Suomessa. Kauppa oli vuoteen 1890 saakka muodollisesti Jaakko Hissan vanhemman veljen Hermannin nimissä mutta Jaakko Hissa hoiti kauppaa itsenäisesti. [1]
Jaakko Hissa aloitti myös kirjankustantamisen vuonna 1888, koska suomenkielinen kirjallisuus oli vielä suhteellisen harvinaista ja kirjat kalliita hankkia. Hissa kustansi vuosina 1888−1904 ainakin 19 teosta joihin kuului kansanelämän kuvauksia, unienselityskirja, lauluvihkoja sekä virsikirja ja katekismus. Hissa kustansi muun muassa Pietari Päivärinnan kirjoja. Hän palkkasi myös kiertäviä myyjiä myymään kustantamiaan kirjoja. [1]
Hissa laajensi liiketoimiaan perustamalla 1890 harmonitehtaan jossa valmistettiin lisäksi kanteleita ja sitroja. Harmonitehdas laajentui sitten huonekalutehtaaksi jossa valmistettiin kaikenlaisia puusepän töitä. Hissa rakensi 1890-luvulla tiettävästi Suomen ensimmäisen kotimaassa valmistetun harmonikan. Hän rakensi Huhtalankosken rannalle sahalaitoksen ja Lapuan naulatehtaan ja vuonna 1892 hän perusti virvoitusjuomia valmistaneen Jaakko Hissan vesitehtaan. Hissa harjoitti lisäksi maatalouskoneiden, polkupyörien, ompelukoneiden ja kellojen myyntitoimintaa ja hänellä oli palveluksessaan useita kiertäviä konemyyjiä ympäri Suomea. Hissa oli myös mainonnan käytössä uranuurtaja Lapualla.[1]
Jaakko Hissan liiketoiminnan kesksuapaikkana oli Lapualla nykyisen Kauppakadun ja rautatien pohjoiskulmassa sijainnut kauppakartano, jonka hän osti 1890-luvulla kauppias Matti Kronqvistilta. Hissa rakennutti kauppakartanon viereen Kivikuppilaksi kutsutun Lapuan ensimmäisen kivitalon. Tässä talossa toimi sauna, oma höyryvoima-asema ja Lapuan ensimmäinen elokuvateatteri Lapuan elävät kuvat. Myöhemmin Hissa rakennutti Lapualle vielä uuden liiketalon joka sijaitsi osuuskaupan ja osuusmeijerin välissä. Hissan yritysten palveluksessa oli laajimmillaan ehkä noin 60 henkilöä. [1]
Hissa oli mukana perustamassa Lapuan osuuskauppaa ja Lapuan Sähkö Osakeyhtiötä. Hän oli nuoruusvuosinaan mukana nuorisoseuratoiminnassa ja oli kaksi vuotta maakunnallisen Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnan jäsenenä 1891–1892 sekä mukana perustamassa Lapuan nuorisoseuraa vuonna 1892. Hissa oli myös mukana perustamassa Lapuan yhteiskoulua vuonna 1904 ja hän oli koulun johtokunnan jäsenenä 1906−1910. [1]
Suhdannevaihtelut ja sodat aiheuttivat Hissalle taloudellisia ongelmia ja häntä kohtasi useita konkursseja. Viimeisinä vuosinaan Hissa harjoitti suhteellisen pienimuotoista liiketoimintaa pitäen paperikauppaa ja valmistaen keväisin limonaadia.[1]
Toimitustöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Uusi-Sampo" : arpakirja nuorisolle ; tätä seuraa 12-kulmainen heittiö; toim. Jaakko Hissa. 3. lis. painos Isak Julin, Tampere 1903, 4. lis. painos 1907, 6. painos 1915
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Teppo Ylitalo : Jaakko Hissa (1868–1952), Helemi - Lapuan historiallinen tietokanta 6.7.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)