Jättiläissirkkalintu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jättiläissirkkalintu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Sirkkalinnut Locustellidae
Suku: Sirkkalinnut Locustella
Laji: fasciolata
Kaksiosainen nimi

Locustella fasciolata
(G. R. Gray, 1861)

Alalajit
  • Locustella fasciolata fasciolata
  • Locustella fasciolata amnicola
Katso myös

  Jättiläissirkkalintu Wikispeciesissä
  Jättiläissirkkalintu Commonsissa

Jättiläissirkkalintu (Locustella fasciolata) on sirkkalintujen heimoon kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 15 senttimetriä, siipien kärkiväli 21–24 senttimetriä ja paino 25–28 grammaa. Koiras on hieman naarasta kookkaampi. Laji on suurin sirkkalintu, suunnilleen rastaskerttusen kokoinen. Höyhenpuku on selkäpuolelta oliivinruskea ja alapuolelta harmahtavan ruskea. Pyrstö on yksivärisen ruskea. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Laulu on voimakas, lyhyt säe, joka poikkeaa muiden sirkkalintujen sirinöistä.[2]

Jättiläissirkkalintu esiintyy Itä-Aasiassa: Keski-Siperiasta Novosibirskistä itään Sahalinille, Kuriileille, Hokkaidolle, Pohjois-Mantšuriaan ja Koreaan. Alalaji amnicola (Stepanyan, 1972) elää kauempana idässä. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Filippiineillä, Indonesiassa ja Uuden-Guinean länsiosissa.[2] Lajin elinalueen laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesimäpaikallaan jättiläissirkkalintu vaatii korkeaa aluskasvillisuutta, kuten ruohoja, haapavesaikkoa tai pajukkoa. Muuten laji ei ole kovin tarkka paikan suhteen, se pesii esimerkiksi rannoilla, soilla, hakkuu- tai kuloaukeilla ja bambutiheiköissä.[2]

  1. a b BirdLife International: Locustella fasciolata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.12.2013. (englanniksi)
  2. a b c Cramp, Stanley (toim.) 1992: The Birds of the Western Palearctic. Vol. VI Warblers. - Oxford University Press. Hong Kong.
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.