Iisalmi–Ylivieska-rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iisalmi–Ylivieska
Perustiedot
Reitti IisalmiYlivieska
  PyhäsalmiPyhäkumpu
Avattu 19231925
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Henkilöjunia / vrk 4
Tavarajunia / vrk 10–20 lähde?
Tekniset tiedot
Pituus 154,4 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys kyllä, käytöönotto maaliskuussa 2024
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 120 km/h
 • tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus (Iisalmi)–(Ylivieska)
Ohjauskeskus Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.

Iisalmen–Ylivieskan radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Iisalmesta Pyhäjärven kautta Ylivieskaan. Rataosan pituus on 154,4 kilometriä. Rataosaa kutsutaan myös Kyösti Kallion radaksi. Rata kulkee valtatien 27 rinnalla.

Rataosuus on yksiraiteista ja sähköistämätöntä rataa, joka sähköistetään vuosina 2020–2023.[1] Liikenteenohjaus on keskitetty Ylivieskaan. Rataosan liikenteenohjaus hoidetaan ns. radio-ohjauksen avulla, jossa liikenneohjaaja kääntää vaihteet ja turvaa kulkutiet sähköisesti ja antaa kulunvalvonnan, opastinnäyttöjen sekä rautatien linjaradion avulla junille liikkumisluvat.

Vuonna 2006 rataosan taajamajunaliikennettä alettiin hoitaa Dm12-kiskobusseilla. Tätä ennen henkilöjunaliikenne Iisalmen ja Ylivieskan välillä järjestettiin veturivetoisilla junilla, kalustona Dv12-dieselveturit ja kaukoliikenteen siniset vaunut. Taajamajunia korvaavia kiskobussivuoroja on päivittäin kaksi kappaletta suuntaansa.

Rataosuus avattiin liikenteelle useassa osassa. Ensin valmistui osuus Iisalmesta Kiuruvedelle, joka otettiin käyttöön vuonna 1923. Loppuosuus avattiin liikenteelle kolmessa osassa vuonna 1925 seuraavasti: Kiuruvesi–Pyhäsalmi, Pyhäsalmi–Haapajärvi ja viimeisenä Haapajärvi–Ylivieska.

Pyhäkummun kaivosrata

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosuus erkanee Iisalmen–Ylivieskan radalta Pyhäsalmen rautatieaseman itäpuolella Pyhäkummun erkanemisvaihteelta ja päättyy Pyhäkummun ratapihalle Pyhäkummun kaivoksen luokse. Rataosuus palvelee yksinomaan kaivoksen liikennetarpeita, ja sen pituus erkanemisvaihteelta Pyhäkummun ratapihan kauimmaiseen pisteeseen on 2,6 kilometriä.

Ratayhteyden parantaminen ja sähköistäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2020–2023 Väylävirasto toteutti hankkeen, jossa Iisalmeen rakennettiin kolmioraide ja sekä Iisalmi–Ylivieska- että SiilinjärviRuokosuo-osuudet sähköistettiin. Sen kustannuksiksi on arvioitiin 55 miljoonaa euroa, josta 44 miljoonaa euroa arvioitiin kuluvan Iisalmi–Ylivieska-osuuden sähköistämiseen, 9,5 miljoonaa euroa Iisalmen kolmioraiteeseen ja 1,0 miljoonaa euroa Siilinjärvi–Ruokosuo-osuuden sähköistykseen.[1] Sähköistys valmistui tammi–helmikuun vaihteessa 2024. Kaupallisen liikenteen aloittaminen vaatii vielä Liikenne- ja viestintäviraston käyttöönottoluvan, joka on määrä saada maaliskuussa 2024.[2]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.