Ihmisoikeudet Uzbekistanissa
Ihmisoikeudet Uzbekistanissa ovat kansainvälisten sopimusten määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat oikeudet.Uzbekistan on sitoutunut turvaamaan nämä oikeudet ratifioimalla tiettyjä sopimuksia.
Valtion johtaja oli pitkään Islom Karimov. Uzbekistanissa Andižanissa oli massamurha vuonna 2005, jota riippumattomat tutkijat eivät ole saaneet tutkia (2009). Uzbekistanissa on merkittäviä kansainvälisesti hyväksyttyjen ihmisoikeuksien rikkomuksia ja parantamisen varaa ainakin sananvapaudessa, lehdistövapaudessa, toisinajattelijoiden vapaudessa, kidutuksessa ja vankien kohtelussa. EU:lla on sanktioita Uzbekistaniin perustuen ihmisoikeuksiin.[1]
Andižan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uzbekistanin turvallisuusjoukot tappoivat satoja rauhallisia mielenosoittajia vuonna 2005 Andižanissa. Riippumattomien tarkkailijoiden pääsyn esto alueelle johti EU:n sanktioihin Uzbekistania vastaan.[1]
Sananvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Human Rights Watch ei saanut työlupaa maahan toukokuussa 2008.[1]
Uskonnonvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisoikeusryhmät ovat huolissaan kristityiden, muslimien ja Jehovan todistajien uskonnonvapaudesta Uzbekistanissa.[1]
Lapsityövoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uzbekistanin kansalaisjärjestöt ovat onnistuneesti vedonneet kansainvälisiin yrityksiin lapsityövoiman vähentämiseksi puuvillateollisuudessa. Uzbekistan allekirjoitti ILOn lapsityövoimasopimuksen kesällä 2008. Raaka puuvilla on 60 % Uzbekistanin viennistä. Lapsityövoima on joutunut raskaisiin töihin kehnoilla korvauksilla ja koulunkäynnin kustannuksella.[1]
Vesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keinokasteluun kuluu yli 70 % käytetystä vedestä Uzbekistanissa. Maatalous on merkittävä elintason kohentaja etenkin matalatuloiselle väestölle.[2] Amudarjan jokilaaksossa yritetty ratkaista vesiongelmia.[3]
Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehnot palkat voivat altistaa korruptiolle. Vielä vähän aikaa sitten, tuomarit tienasivat Uzbekistanissa heikommin kuin poliisit.[4]
Kuolemanrangaistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuolemanrangaistus lakkautettiin Uzbekistanissa 1. tammikuuta 2008. Ainakin 17 kuolemanrangaistusta on muutettu 20–25 vuoden vankeudeksi.[1]
Pakolaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uzbekistanilaisia on yrittänyt pakolaisiksi Amnesty Internationalin mukaan ainakin Kazakstaniin, Kirgisiaan, Venäjälle ja Turkkiin.[5]
Suomen kauppa Uzbekistanin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Greenpeacen mukaan Suomen ydinvoimaloihin tuodaan uraania muun muassa Uzbekistanista. Greenpeacen mukaan uraaninlouhinnassa syntyy paljon radioaktiivista ja kemiallisesti myrkyllistä jätettä: Kilo uraania tuottaa 2000 kiloa radioaktiivista ja kemiallisesti myrkyllistä jäteainesta. 99 % malmin sisältämästä kiviaineksesta jää kaivosalueelle jätteenä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Amnesty International Report 2009 The State of the World's Human Rights, Amnesty International, s. 350–353
- ↑ Global Corruption Report 2008, Corruption in the Water Sector s.67
- ↑ UNEP in 2006, s.19
- ↑ Global Corruption Report 2007 Corruption in Judicial Systems s.5
- ↑ Amnesty International Report 2009 The State of the World's Human Rights, Amnesty International, s. 195, 203, 274 ja 333
- ↑ Uraaninlouhinta Greenpeace