Hevosen heisimato

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hevosen heisimato
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Laakamadot Platyhelminthes
Luokka: Heisimadot Cestoda
Alaluokka: Eucestoda
Lahko: Cyclophyllidea
Heimo: Anoplocephalidae
Suku: Anoplocephala
Laji: perfoliata
Kaksiosainen nimi

Anoplocephala perfoliata
(Goeze, 1782)

Hevosen heisimato (Anoplocephala perfoliata) on hevosen suolistossa elävä heisimatolaji, joka on ainoa Suomessa esiintyvä hevosen heisimatolaji. Se on keskimäärin 2-3 cm pitkä mutta voi saavuttaa jopa 8 cm:n pituuden.

Hevosen heisimadon väli-isäntänä toimii hevosen ulosteita ravintonaan käyttävä Oribatidae-punkki. Oribatidae-punkki saa hevosen ulosteita syömällä sisäänsä hevosen heisimadon munia, jotka kehittyvät punkin elimistössä hevoselle infektiivisiksi toukkamuodoiksi. Hevonen saa tartunnan syömällä laidunruohon mukana heisimadon toukkia sisältäviä punkkeja. Heisimatojen toukat vapautuvat punkin sisältä hevosen ruoansulatuskanavassa ja kulkeutuvat suolistoon, jossa aikuiset madot kiinnittyvät suolen seinämään, erityisesti ohutsuolen loppupään ja umpisuolen alueelle. Aikuiset hevoset saavat tartunnan useimmin kuin varsat.

Yleensä heisimatotartunta on melko oireeton, mutta suolen seinämään kiinnittyneet madot saattavat aiheuttaa limakalvon paksuuntumista ja haavaumia. Pahimmillaan tartunta voi aiheuttaa suolistotulehduksen, suolistotukoksen tai suoliston repeytymisen. Hevosen heisimadon poistamisessa voidaan käyttää esimerkiksi pratsikvantelia sisältävää matolääkettä. Pratsikvanteli on pyratsiini-isokinoliinijohdannainen, jota käytetään useilla eläinlajeilla matolääkkeenä.

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.