Helsingin Suomalainen Klubi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Suomalainen Klubi
Osoite Kansakoulunkuja 3, Helsinki
Sijainti Kamppi
Valmistumisvuosi 1959
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Helsingin Suomalainen Klubi on Helsingissä toimiva miehille tarkoitettu aatteellinen klubi, jonka tarkoituksena on vaalia suomalaista kulttuuria, suomalaiskansallisia perinteitä ja suomen kieltä.[1] Klubia ylläpitävä yhdistys on perustettu 25. huhtikuuta 1876 nimellä Luku- ja Konversationi – klubbi Helsingissä. Klubin tiloissa toimii myös klubiravintola.[2] Klubiin kuuluu noin 3000 jäsentä.

Klubi on kulttuuri- ja keskusteluklubi, jossa suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset miehet tapaavat toisiaan. Se ei ole sidoksissa poliittisiin puolueisiin ja on avoin kaikille arvomaailmaansa sitoutuville suomalaisille miehille. Fennomaanien perustama klubi on kuitenkin perinteisesti yhdistetty porvarilliseen aate- ja arvomaailmaan. Kansallisen Kokoomuksen puoluetoimisto toimi pitkään vuokralaisena klubin talossa, josta puolueen taustasäätiö vuosina 1972–1999 omisti puolet.[3][4]

Helsingin Suomalainen Klubi on yleishyödyllinen yhteisö, jonka sähköinen julkaisutoiminta kohdistuu myös kansainväliseen yhteisöön. Merkittävimmät Klubin ylläpitämät sivustot ovat G. Mannerheimin ja Jean Sibeliuksen elämäntyötä esittelevät kokonaisuudet.

Klubi toimii Helsingin Kampissa osoitteessa Kansakoulunkuja 3 useassa eri kerroksessa.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klubin toiminta muodostuu kuukausikokouksista, ministerilounaista, teemailloista, juhlista, erilaisista harrastuksista sekä kulttuuritoiminnasta, kuten kuorosta ja orkesterista. Luentotyyppisiä klubi-iltoja järjestetään esimerkiksi ulko-, puolustus- ja talouspolitiikasta. Kuoro tekee vuosittain lukuisia konsertteja myös Klubin ulkopuolella ulkomaita myöten.[5]

Klubilla on useita harrastusryhmiä jäsenilleen. Esimerkiksi biljardia on pelattu klubilla vuodesta 1893 asti. Muita harrastuksia ovat esimerkiksi bridge, valokuvaus, gastronomia, golf, kalastus, keilailu, kelloharrastus, maanpuolustus ja ammunta, moottoriurheilu, metsästys, sikarit, skruuvi, tennis ja veneily.[5]

Klubi järjestää yhteistyössä Opetushallituksen, Äidinkielen opettajain liiton, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton, kirjakauppa Rosebudin sekä Suomen Kuvalehden kanssa vuosittain Suomalaisen kirjoituskilpailun. Kilpailun teemat liittyvät ajankohtaisiin Suomea ja suomalaisuutta koskeviin kysymyksiin.

Jäsenyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klubin jäsenehdokkaalla tulee olla kaksi klubin jäsentä suosittelijana. Jäsenhakemus menee ensin alustavaan johtokunnan käsittelyyn minkä jälkeen se menee klubin ilmoitustaululle mahdollisia moitteita varten neljän viikon ajaksi. Jos moitteita ei tule johtokunta hyväksyy jäsenyyden seuraavassa kokouksessa.[6]

Naisjäsenyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin suomalainen klubi ei hyväksy naisia jäseniksi. Klubin ravintola ja muut tilat sekä monet tapahtumat ovat kuitenkin avoimia myös naisille.

Klubi järjesti naisten jäsenyydestä jäsenäänestyksen syksyllä 2023. Naisten jäsenyyttä puolsi 67,7 prosenttia äänestäneistä. Sei kuitenkaan riittänyt sääntömuutoksen vaatimaan 75 prosentin äänimäärään.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toiminta Helsingin Suomalainen Klubi. Viitattu 24.1.2020.
  2. Etusivu Klubin ravintola. Viitattu 24.1.2020.
  3. 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa (Arkistoitu – Internet Archive), s. 28. Helsingin Suomalainen Klubi. Viitattu 1.5.2012.
  4. Annamari Iranto: Kokoomuksen Tujunen: Säätiöiden käyttö tavallista Yle 24.4.2012. Viitattu 1.5.2012.
  5. a b Toiminta Helsingin Suomalainen Klubi. Viitattu 20.5.2024.
  6. Jäsenhakemus Helsingin Suomalainen Klubi. Viitattu 20.5.2024.
  7. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-suomalainen-klubi-ei-edelleenkaan-avaa-jasenyytta-naisille-vahemmisto-esti-muutoksen-jasenaanestyksessa/8841584#gs.350peo

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Friberg, Rauno: Helsingin Suomalaisen Klubin kuoron matkassa 20 vuotta. Rainer Friberg, 2020. ISBN 9529437781.
  • Larnemaa, Ritvos, Hedenström: Suomalainen ruokaretki, s. 204-212. Tammi 2001
  • Virmavirta, Jarmo: Pojat suomalaisella klubilla: kertomuksia Helsingin suomalaisesta klubista ja klubilaisista. Otava, 2001. ISBN 951-1-17542-4.

Klubin ylläpitämät nettijulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä järjestöön, yhdistykseen tai ei-kaupalliseen organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.