Helmiäinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helmiäistä halkaistun helmiveneen sisäpinnalla.

Helmiäinen on eräiden nilviäisten kuoren sisäpinnan muodostavaa vahvaa, kiiltelevää ainetta. Helmet kehittyvät helmiäispinnalla.[1]

Helmiäinen muodostuu pienistä kuusikulmaisista aragoniittilevyistä, jotka ovat puolisen mikrometriä paksuja ja 10–20 µm leveitä. Niiden välissä on kerroksittain joustavaa orgaanista ainetta: kitiiniä, silkinkaltaisia proteiineja tai vastaavia aineita. Tämä orgaanisen ja epäorgaanisen aineen sekoiterakenne tekee helmiäisestä joustavaa ja kestävää.[2] Aragoniittilevyjen paksuus on lähellä näkyvän valon aallonpituutta, ja se luo helmiäisen pintaan interferenssikuvioita.[3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]