Heikki Seppälä (urkuri)
Heikki Juhani Seppälä (22. elokuuta 1922 Tampere – 4. helmikuuta 1990 Uppsala) oli suomalainen kirkkomuusikko. Hän sai director musices -arvon 1952 ilmeisesti nuorimpana muusikkona siihen mennessä.[1][2][3]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heikki Seppälän vanhemmat olivat tuomiorovasti K. H. Seppälä ja pianonsoiton opettaja Anna Karolina Seppälä o. s. Levón. Heikki Seppälä kävi keskikoulun Tampereen suomalaisessa yhteiskoulussa ja opiskeli musiikkia Tampereen musiikkiopistossa. Aamulehden arvostelija kirjoitti 15-vuotiaan Heikki Seppälän suorituksesta musiikkiopiston näytteissä toukokuussa 1938 seuraavasti: "Heikki Seppälän Melartin-soitto on mainittava erikseen. Enemmänkin kuin kaunis taitoisuus vakuutti soiton tulkintasisältö nuorenmiehen huomattavasta lahjakkuudesta. Hänen soitossaan on aitoa musiikillista ajattelua ja välittömyyttä. Vasiten tästä syystä Heikki Seppälän suoritus oli koko eilisillan merkittävin."[4] Seuraavan vuoden lokakuussa Seppälä esiintyi Yleisradion lähetyksessä Tampereelta.[5]
Heikki Seppälä jatkoi musiikin opiskelua Helsingissä ja valmistui Helsingin kirkkomusiikkiopistosta kanttori-urkuriksi 1942 ja sai Sibelius-akatemian päästötodistuksen 1952 ja urkudiplomin 1953.[1][6] Sibelius-akatemian oppilaanakin Heikki Seppälä sai jo 1943 tunnustusta esiintymisestään oppilasnäytteissä.[7]
Seppälä työskenteli Tampereen Viinikan kirkon kanttori-urkurina 1942–1954 ja samassa tehtävässä Kalevan seurakunnassa 1953–1957. Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan urkurina hän toimi 1957–1975.[1] Seppälä piti ainakin alkuaikoina tuomiokirkossa kerran kuukaudessa pääsymaksuttoman urkuillan. Kesällä 1968 Seppälä ryhtyi yhdessä Pyynikin ja Kalevan seurakuntien urkureiden Matti Hannulan ja Pentti Salmelan kanssa järjestämään arkipäivisin urkutuokioita Kalevan kirkossa ja tuomiokirkossa. Samat urkurit panivat 1973 alulle kesäsunnuntaihin sijoittuvan urkukonserttisarjan Aleksanterin kirkossa.[8]
Heikki Seppälä toimi Tampereella Tampereen musiikkiopiston opettajana 1944–1975 ja Aamulehden musiikkiarvostelijana 1952–1974. Hän piti urkuensikonserttinsa Helsingissä 1952 ja sen jälkeen konsertteja eri puolilla maata. Olavi Pesonen totesi Seppälän ensikonserttia arvioidessaan: " . . . taitaa soittimensa juurta jaksain. Niin sormio- kuin jalkiotekniikkakin vaikuttaa vaivattomalta vaikeimmissakin tehtävissä."[9] Heikki Seppälää käytettiin useasti laulukonserttien pianosäestäjänä, missä yhteydessä ylistettiin hänen ilmiömäistä transponointitaitoaan.[1][6]
Heikki Seppälän aviopuoliso oli vuodesta 1943 näyttelijä Kielo Tuulikki Keihäs. Avioliitosta syntyi kolme lasta: Johannes Seppälä (Kaarle Juhani, 1944–2017), Antti (Huunan-Seppälä, 1945–2022) ja Matti (Huunan-Seppälä, 1946–). Jäätyään eläkkeelle Heikki Seppälä muutti vaimoineen Uppsalaan ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon seuraten täten poikaansa Johannesta, joka toimi Ruotsissa Ekumeenisen patriarkaatin alaisen kreikkalaisen seurakunnan pappina.[1] [10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kuka kukin on 1978. Hki Otava 1978 s. 887
- ↑ Suomen kirkkomuusikot – Finlands kyrkomusiker 2000. Suomen kanttoriurkuriliitto 2000 s. 289
- ↑ H. A. [Heikki Aaltoila]: Heikki Seppälä. Uusi Suomi 30.9.1955
- ↑ –rk–: Musiikkiopiston näytteet. Aamulehti 24.5.1938
- ↑ Radio-ohjelmaa Tampereelta. Aamulehti 24.10.1939
- ↑ a b Otavan iso musiikkitietosanakirja 5. Hki Otava 1979 s. 203
- ↑ N.–E.R. [Nils-Eric Ringbom]: Sibeliusakademins uppvisning V. Svenska Pressen 19.5.1943
- ↑ Silfverhuth, Voitto: Tampereen seurakuntahistoria 2. Hki SKS 2013 s. 186
- ↑ O.P. [Olavi Pesonen]: Heikki Seppälä. Uusi Suomi 4.12.1952
- ↑ https://www.ort.fi/uutishuone/2017-08-22/memoriam-rovasti-johannes-seppala
|
