Hauhon kihlakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hauhon kihlakunta (ruots. Hauho härad) on entinen Suomen kihlakunta. Vuodelta 1431 Hauhon kihlakunnan tuomarina mainitaan Nils Olofinpoika Tavast[1] ja 1500-luvun lopulta sekä 1600-luvun alusta Henrik Pietarinpoika Rapala voutina, lainlukijana ja tuomarina.[2] Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Tyrvännön ja Rengon kappelit[3]. Vuonna 1940 kihlakuntaan kuuluivat seuraavat kunnat:[4]

Kihlakunnan ulkopuolella oli Hämeenlinnan kaupunki.

Kihlakunnan maapinta-ala oli 3 012,26 km² (1.1.1938), ja sen väkiluku oli 58 301 henkeä (31.12.1939).[4]

  1. Tavastin sukuhaaran sukututkimusta Sukututkimus. Viitattu 30.06.2015.
  2. Rapalan sukuhaaran sukututkimusta Sukututkimus. Arkistoitu 19.12.2008. Viitattu 30.06.2015.
  3. Hauhon kihlakunnan kartta Hämeenlinnan Lydia: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Viitattu 30.06.2015.
  4. a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 16–43) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 23.12.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.