Harrislee
| Harrislee | |
|---|---|
  Harrislee |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Schleswig-Holstein |
| Piirikunta | Schleswig-Flensburg |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 18,92 km² |
| Korkeus | 43 m |
| Väkiluku | 11 433[1] |
Harrislee (tansk. Harreslev) on kunta Flensburgin kaupungin läheisyydessä Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Pohjois-Saksassa. Tanskan rajan tuntumassa sijaitsevassa Harrisleessa on rajanylityspaikat Bov-Padborg (Pattburg) ja Bov-Kruså (Krusau). Saksan kielen lisäksi Harrisleessa puhutaan tanskaa ja alasaksaa. Kaupungissa asui 11 433 ihmistä vuoden 2016 lopussa[1].
Harrisleen osa-alueet ovat Harrislee-Feld, Harrislee-Dorf, Slukefter, Niehuus (Nyhus), Kupfermühle (Kobbermølle), Wassersleben (Sosti) sekä Harrisleehof.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen maininta Harrisleesta on Schleswigin tuomiokapitulin dokumentissa vuodelta 1352. Kunnan alueella on asuttu jo paljon aiemmin, mistä on todisteena kolme suurta kivihautaa eli dolmenia. Megaliittiperinteeseen kuuluvat dolmenit sijaitsevat Ellundiin ja Wasserslebeniin johtavien teiden varsilla.
Kun Schleswigin herttuakunta (Herzogtum Schleswig) liitettiin Preussiin vuonna 1864, Handewittin seurakuntaan (Kirchspiel Handewitt) kuuluneesta Harrisleesta tuli itsenäinen maalaiskunta. Sitä ympäröivät maalaiskunnat Niehuus, Fröslee, Ellund ja Handewitt sekä Flensburgin kaupunki. Vuoden 1920 rajankäynnissä Harrisleesta tuli rajakunta, Fröslee jäi tuolloin Tanskan puolelle. Vuonna 1928 Harrislee sai oman kirkon.
Tiiliteollisuus oli aikoinaan merkittävä elinkeino Harrisleessa. Nykyisen kunnan alueella on toiminut samanaikaisesti jopa kuusi tiilitehdasta. Viimeisenä lopetettiin Ochsenwegin tehdas kunnan lounaisosassa vuonna 1970. Kaakkoisessa Harrisleefeldissa oli kaksi tiilitehdasta, vuoden 1900 tienoilla kyseinen alue kasvoi yhteen voimakkaasti teollistuneen Flensburger Nordstadtin kanssa.
Toisen maailmansodan jälkeen rajakauppa voimisti Harrisleen talouselämää. Ochsenwegissa sijaitsi laaja teollisuusalue, jossa erityisesti useat tanskalaisyritykset hoitivat Saksan liiketoimintojaan. 1960-luvulta alkaen Harrisleen väestömäärää on kasvattanut eritoten muuttoliike Flensburgista ja kunnasta on kehittynyt Flensburgin lähiö.
Talous, liikenne ja kulttuurielämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harrisleen erikoisuutena ovat niin kutsutut rajasupermarketit (Grenzsupermärkte). 1980-luvun alusta alkaen ne ovat verraten huokeine hintoineen olleet Skandinaviasta saapuneiden matkailijoiden suosiossa. Eritoten alkoholi- ja tupakkatuotteet ovat houkutelleet asiakkaita pohjoisesta.
Harrislee sijaitsee moottoritie A 7 varrella. Kunnasta on säännöllinen linja-autoyhteys paitsi Flensburgiin, myös Tanskan puolelle Padborgiin.
Harrisleessa on saksankielisen koulun ohella kaksi tanskalaista koulua, Harreslev Danske Skole ja Kobbermølle Skole. Kunnassa on myös tanskalainen harrastelijateatteri Harreslev Amatørscene. Kunnan tunnetuimmat urheiluseurat ovat TSV Nord Harrislee sekä tanskalainen Verein HKUF (Harreslev-Kobbermølle Ungdomsforening e.V.). Hallitseva laji on käsipallo.
Saksankielisten evankelisen ja katolisen kirkon lisäksi Harrisleessa on tanskalainen evankelinen kirkko. Harrisleessa on kaksi museota: Industriemuseum Kupfermühle e.V. ja Kobbermølle Museum. Erholungswald Wassersleben eli Klueser Wald on puolestaan suosittu virkistysalue.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Statistikamt Nord – Bevölkerung der Gemeinden in Schleswig-Holstein 4. Quartal 2016 (XLSX) Statistisches Amt für Hamburg und Schleswig-Holstein. Viitattu 23.7.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harrislee Wikimedia Commonsissa
