Grundträsket (Rånejoki, Rörån, Grundträsk)
| Grundträsket | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Norrbottenin lääni |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Boden |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Rörånin valuma-alue |
| Laskujoki | salmet Livasälveniin |
| Järvinumero | SE736202-176741 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 51 m mpy. [1] |
| Pituus | 3,199 km [2] |
| Leveys | 1,406 km [2] |
| Rantaviiva | 10,33 km [1] |
| Pinta-ala | 2,831 km² [1] |
| Tilavuus | 0,0075 km³ [a] |
| Keskisyvyys | 2,4 m [3] |
| Suurin syvyys | 7,9 m [3] |
| Valuma-alue | 127,12 km² [4] |
| Keskivirtaama | noin 1,3 m³/s [b] |
| Saaria | 14 |
 Grundträsket |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Grundträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.[4][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grundträsket on 3,2 kilometriä pitkä, 1,4 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 283 hehtaaria eli 2,83 neliökilometriä. Se sijaitsee Gunnarsbynistä 18 kilometriä pohjois-luoteeseen. Sen kaakkoispuolella sijaitsevat Grundträskin kylä ja Livasälvenin itäpuolella Norriånin kylä. Järven lähiympäristö on alavaa maastoa, josta kohoaa järven eteläpuolella Mossavikbergetin vaaran kaksi huippua. Pohjoisrannat ovat soistunutta metsämaata, jotka kuuluvat Brännäsfallsmyraniin, ja järven luoteispään länsipuoli muodostaa laajemman Tranumyranin suona. Järvessä on 14 matalaa saarta ja luotoa, joista kolme suurinta saarta sijaitsevat järven keskellä. Suurin saari Holmmyrholmen ja keskeltä soistunut. Se on 340 metriä pitkä ja 240 metriä leveä. Seuraavaksi suurin saari on Stenholmen, joka on alle 200 metriä pitkä. Ilmavalokuvista erottaa saarien ympärillä kivikkoisia alueita. Järven syvyys 7,9 metriä, mutta sen keskisyvyydeksi on saatu vain 2,4 metriä. Järvessä on kolme erottuvaa niemeä. Mossavikenin vieressä työntyy Blåkölsbäckenin joen suuhunsa liettämä niemi. Vastarannalla pistää esiin leveä Brännäsfallsudden, ja kaakkoispäässä Näsudden. Viimeinen niemi kuuluu Näsetin saareen, jonka takana virtaa Livasälvenin joki ja jonka katkaisevat irti mantereesta järvestä jokeen yhdistävät lyhyet salmet. Toinen salmista on nimeltään Gammelsundet. Järvialueen vähälukuisen asutuksen on houkutellut paikalle Livasälvenin koskijakso, viljelykelpoinen lietemaa ja tie, joka yhdistää pohjoisen Vuottaksen eteläiseen Överstbyniin.[2][1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (49,2 %), turve (6,5 %), hiekka tai sora (1,4 %), siltti (2,8 %) ja kallioalue (10,0 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä, peltomaita ja asutusta.[4]
Järvellä ja sen lähialueella sijaitsee Mossavikbergetin luonnonsuojelualue (Mossavikbergets naturreservat, 227 hehtaaria). Suojelualueeseen kuuluu osa järven vesialueesta ja suurimmat saaret, ja lisäksi viereisten Mossavikbergetin kaksi huippua koillisrinteineen. Alueella on aikoinaan riehunut metsäpalo, jonka jälkiä näkee alueella edelleen. Vanhimmat männyt ovat 350-vuotiaita ja ne ovat selvinneet kolmestakin metsäpalosta elävänä. Järven matalat rannat tulvivat joen vedenpinnan korkeuden mukaan herkästi ja tulvat pitävät rannat osa-aikaisina kosteikkoina.[5]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grundträsket kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) pääuoman sivujoen Rörånin valuma-alueeseen [6]. Rörånin valuma-alueen pinta-ala on noin 1 057 neliökilometriä (km²), joka on noin 25 % koko vesistön 4 207 km² pinta-alasta. Rörånin keskivirtaama (MQ) sen joensuussa Överstbyträsketissä on 11,7 m³/s. Grundträsket sijaitsee Livasälvenin sivulla eikä saa osakseen mitään sen virtaamasta kuin vasta tulva-aikoina. Järven omaa lähialuetta on vain 13,14 km² ja sen järvisyys on 21,6 % [a]. Siihen laskee kuitenkin Blåkölsbäcken, jolla on kaksi latvahaaraa. Lisäksi järven luoteispäähän laskee lyhyempi Nybäcken ja kaakkoispään pohjoisrantaan Storbäcken. Näiden takia järven valuma-alueen pinta-ala on 127,12 km². Järven kahdessa luusuassa sen keskivirtaaman arvioidaan olevan 1,3 m³/s [b]. Livasälven laskee vajaa kahden kilometrin päässä Stor-Lappträsketiin. Siitä alkava vesireitin alajuoksun osuus on nimeltään Rörån ja se laskee Överstbyträsketiin Rörånissa. Järvi kuuluu Rånejoen pääuomaan. Rånejoki taas laskee Perämereen Råneåssa Luulajassa.[2][7][8][9][4]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Grundträsket (Råneå socken, Norrbotten, 736202-176741).
- ↑ a b Järven virtaamana luusuassa on käytetty vesistöviranomaisten vuosina 1981–2010 julkaisemien kuukausittain laskettujen keskivirtaamien keskiarvoa.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 7.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Grundträsket Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 7.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Svenskt Vattenarkiv - Djup och volym (SVAR 2016) suora linkki SVAR_2016_3 (XLSX)), SMHI, 2016, viitattu tarkenne2 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Grundträsket (SE736202-176741) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 7.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 7.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 7.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 7.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 7.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Rörån (SE735114-177175) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 7.12.2020. (ruotsiksi)