Fongaus
Fongaus eli kalabongaus tarkoittaa kalastusharrastusta, jossa pyritään kalastamaan mahdollisimman monta eri kalalajia. Kalan näkeminen ei siis riitä (vrt. lintubongaus), vaan kalan on oltava kalastajan hallussa kuten kädessä.[1]
Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokaisesta kalalajista saa yhden lajipisteen eli kalan painolla tai pituudella ei ole merkitystä. Suurin osa harrastajista laskee lajipisteeksi vain aktiivivälinein pyydytyt ja suusta koukutetut kalalajit. Suomessa esiintyy kuitenkin muutamia kalalajeja (mm. nahkiainen, siloneula, särmäneula ja tuulenkalat), joita on hyvin vaikeaa tai jopa mahdoton kalastaa koukuttamalla. Tällöin käytetään muita aktiivivälineitä, kuten haavia ja kättä.
Virallisia sääntöjä fongauksessa käytettävistä pyyntimenetelmistä ei ole, joten jokainen voi määrittää omaan fongausharrastukseensa parhaiten soveltuvat kalastusvälineet.
Lajipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fongarille täysin uusi kalalaji kartuttaa aina yhden elämänpisteen eli “eliksen”. Elämänpisteluku esitetään usein muodossa:
Suusta koukutetut lajit + muilla aktiivivälineillä saadut lajit = elämäpisteiden määrä (20+10=30).[1]
Fongarit laskevat myös vuosipisteitä eli vuoden aikana fongattuja kalalajeja. Tällöin pisteiden eli “fongojen” kerääminen alkaa uudelleen aina vuoden vaihduttua.
Vuosipisteistä on mahdollista pitää kirjaa Suomen Kalastusmatkailun edistämisseura ry:n internet-sivuilla.[2]
Kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fongauksessa voi myös kilpailla kokoamalla joukkueen vuosittain pidettäviin kalamaraton-kilpailuihin.[3] Kilpailuja pidetään tällä hetkellä Helsingissä, Kotkassa, Turussa ja Joensuussa.
Joukkuekilpailun lisäksi voi osallistua yksilökilpailuna pidettäviin lajikalastuksen SM-kisoihin.[4]
Erilaiset kalatalouden järjestöt järjestävät myös vähemmän vakavamielisiä lajikalastuskilpailuja, kuten kalatalouden keskusliiton[5] tai Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen[6] fongauskilpailut.
Kalojen tunnistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Särkikalojen tunnistamisen helpottamiseksi on luotu tunnistustaulukko, jonka avulla kalan pystyy määrittämään lajilleen.[7]
Lajiristeymistä eli hybrideistä ei saa lajipistetettä. Tavallisimpia ovat särkikalaristeymät (särki/lahna/pasuri/salakka/sorva). Myös lohikalojen kuten muikun ja siian risteymät ovat järvissä tavallisia. Suomesta on lisäksi tavattu kahdesti ahvenen ja kuhan risteymä ja/tai takaisinristeymä.[8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lajikalastus eli fongaus tarmomuuri.fi. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ Ilmoita fongaus skes.fi. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ Kalamaraton | Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura www.skes.fi. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ Lajikalastuksen SM | Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura www.skes.fi. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ Kalabongausviikko ahven.net. Arkistoitu 15.3.2015. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ Kalafongaus kalafongaus.fi. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ Särkikalojen tunnistaminen tarmomuuri.fi. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ Kalalajien välisistä risteymistä helsinki.fi. Viitattu 14.8.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Markku Myllylä: Bongaa 50+ fisua – hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta. Kalatalouden keskusliitto, 2012.
- Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg: Suomen kalat. Nemo, 2015.
- Tarmo Muuri - Lajikalastus eli fongaus.
- Fongaus - Lajikalastusaiheinen blogi