Fluoribentseeni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fluoribentseeni
Tunnisteet
CAS-numero 462-06-6
PubChem CID 10008
SMILES C1=CC=C(C=C1)F [1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C6H5F
Moolimassa 96,1 g/mol
Sulamispiste -42,2 °C[2]
Kiehumispiste 84,7 °C[2]
Tiheys 1,025 g/cm3
Liukoisuus veteen 1,540 g/l (30 °C)[2]

Fluoribentseeni eli fenyylifluoridi (C6H5F) on bentseenin johdannainen, jossa yksi vetyatomeista ja korvautunut fluoriatomilla.

Fluoribentseeni on huoneenlämpötilassa väritöntä nestettä, jolla on aromaattisille yhdisteille tyypillinen haju. Yhdiste liukenee veteen hieman. Aine reagoi voimakkaasti vahvojen hapettimien kanssa.[3]

Toisin kuin kloori- tai bromibentseeni fluoribentseeni ei reagoi vahvojen emästen kanssa vapauttaen halogeenin vety-yhdistettä, jolloin muodostuisi bentsyynivälituote. Tämä johtuu fluoribentseenin vahvasta C–F-sidoksesta. Butyylilitium-yhdisteiden kanssa se reagoi muodostaen bentsyyniä ja litiumfluoridia.[4]

Fluorobentseeniä valmistivat ensimmäisen kerran italialaiset kemistit Emanuele Paternò ja Oliveri vuonna 1883. He valmistivat p-fluoribentseenisulfonihappoa ja kuumensivat sitä väkevän suolahapon kanssa, jolloin muodostui fluoribentseeniä.[5]

Vuonna 1886 Otto Wallach kehitti menetelmän tuottaa fluoribentseeniä niin kutsutulla diatsopiperididimenetelmällä. Ensimmäisessä vaiheessa aniliinista valmistetaan fenyylidiatsoniumsuola, josta valmistetaan piperididi, joka hajotetaan väkevällä vetyfluoridilla ja kuumennuksella fluoribentseeniksi.[5]

[PhN2]Cl + 2 C5H10NH → PhN=N-NC5H10 + [C5H10NH2]Cl
PhN=N-NC5H10 + 2 HF → PhF + N2 + [C5H10NH2]F

Wallach valmisti fluoribentseeniä myös toisella tavalla. Hän valmisti yhdistettä lisäämällä aniliinia ja natriumnitriittiä kylmään vetyfluoridiin ja kuumensi seoksen. Tämä tapa yleistyi teollisuudessa 1940-luvulla.[5]

Wallachin menetelmien ongelma on se, että niissä joudutaan käyttämään erittäin myrkyllistä väkevää vetyfluoridia. Tämän vuoksi erityisesti laboratorioissa fluoribentseeniä valmistetaan Balz–Schiemann-menetelmällä, jonka Günther Balz ja Günther Schiemann julkaisivat vuonna 1927. Menetelmässä diatsoniumsuola reagoi tetrafluoroboraatti-ionin kanssa muodostaen liukenemattoman diatsoniumtetrafluoriboraattisuolan. Fluoribentseeniä vapautuu, kun suolaa kuumennetaan. Lisäksi muodostuu typpikaasua ja booritrifluoridia.[5]

Fluoribentseeniä voidaan valmistaa myös syklopentadieenin ja difluorikarbeenin välisellä reaktiolla. Difluorokarbeenia voidaan tuottaa esimerkiksi difluorikloorimetaanin pyrolyysillä. Syklopentadieeni ja difluorokarbeeni reagoivat 550–670 °C:n lämpötilassa ja syklisen välituotteen hajotessa muodostuu fluoribentseeniä.[6]

Fluoribentseeniä käytetään teräksen valmistuksessa hiilipitoisuuden kontrollointiin, lääkeaineiden, hyönteismyrkkyjen ja muiden orgaanisten yhdisteiden synteeseissä sekä liuottimena F-NMR-spektrometriassa.[7][8]

  1. Fluorobenzene – Substance summary NCBI. Viitattu 29. tammikuuta 2010.
  2. a b c Physical properties: Fluorobenzene NLM Viitattu 29.1.2010
  3. Fluorobenzene ChemicalBook. Viitattu 29.1.2010. (englanniksi)
  4. James Morriss Coxon, Juliet A. Gerrard, Richard Oswald Chandler Norman: Worked solutions in organic chemistry, s. 215. CRC Press, 1997. ISBN 9780751404227. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.01.2010). (englanniksi)
  5. a b c d Ronald Eric Banks, Bruce E. Smart, J. C. Tatlow: Organofluorine chemistry: principles and commercial applications, s. 8. Springer, 1994. ISBN 978-0-306-44610-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.01.2010). (englanniksi)
  6. D. Kishina, S. F. Politanskii, V. U. Shevchuk, I. M. Gutor, A. A. Ivashenko & O. M. Nefedov: Kinetic study of reaction of difluorocarbene with cyclopentadiene. Russian Chemical Bulletin, 1974, 23. vsk, nro 4, s. 918-920. Springer New York. ISSN 1066-5285. Artikkelin verkkoversio (ensimmäinen sivu). Viitattu 29.1.2010. (englanniksi)
  7. Fluorobenzene Chemicalland21. Viitattu 29.1.2010. (englanniksi)
  8. Bing Yan, Anthony W. Czarnik: Optimization of solid-phase combinatorial synthesis, s. 115. CRC Press, 2002. ISBN 9780824706548. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.01.2010). (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.