Etävanhempi
Etävanhempi on lapsen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu, mutta joka on kuitenkin yhteishuoltajuuden myötä lapsen virallinen huoltaja. Huoltajaa, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi tai lähihuoltajaksi.[1]
Suomessa etävanhempi maksaa elatusapua lapsestaan. Maksujen lisäksi hän elättää lapsensa suoraan luonapitopäivinä.lähde? Kun vanhemmuus on jaettu, molemmat vanhemmat maksavat itse elatuskulut, eikä rahaa vanhempien välillä yleensä siirry. Suomessa yhteiskunta maksaa lapsilisää sille vanhemmalle, jonka luona lapset virallisesti ovat kirjoilla. Etävanhemmalla ei ole oikeutta normaaleihin lapsiperhetukiin, joita ovat esimerkiksi perheellisen asumistuki, elatusapu tai -tuki, lapsilisä, maksuhuojennukset ja ulosoton perhesuojarajat.lähde?
Suomen järjestelmää on kritisoitu siitä, että lapsi voi olla kirjoilla vain lähivanhemmallaan, vaikka tämä käytännössä asuisi myös etävanhempansa luona. Tämän on katsottu asettavan vanhemmat taloudellisesti eriarvoiseen asemaan.[2] Ruotsissa lapset voivat olla kirjoilla molemmilla vanhemmilla.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kumpi vanhempi soveltuu paremmin lähivanhemmaksi? Asianajotoimisto Svahn Oy. Viitattu 12.5.2020.
- ↑ Uotila, Kari: Etä- ja lähivanhemman erilainen asema yhteishuoltajuustilanteessa. Kirjallinen kysymys 976/2005 vp 1.12.2005. Eduskunta. Viitattu 23.6.2008.
- ↑ Tasa-arvo ei toteudu vuorotteluasumisessa Turun Sanomat. Viitattu 23.6.2008. [vanhentunut linkki]