Esko Rekomaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rekomaa 1950-luvun alussa.

Esko Aatu Rekomaa (alkujaan Rekonius)[1][2] (24. joulukuuta 1932 Vuoksela14. helmikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä ja -valmentaja.

"Eetu" Rekomaa pelasi uransa helsinkiläisjoukkueissa. Hän aloitti HJK:ssa (194954) ja jatkoi HIFK:ssa (1954–66). Rekomaa oli ensimmäisiä IFK:hon otettuja suomenkielisiä pelaajia. Rekomaa voitti pelaajaurallaan kaksi SM-pronssia ja pelasi yhteensä SM-sarjassa 178 ottelua tehoin 160+87. Rekomaa oli ensimmäinen herrasmiespelaaja -palkinnon saaja.[3]

Maajoukkueessa Rekomaa pelasi yhteensä 22 ottelua. Hän oli mukana myös kaksi kertaa MM-kisoissa ja kerran olympialaisissa.

Valmentajana Rekomaa voitti HIFK:ssa kaksi SM-kultaa, yhden pronssin ja Ahearne Cup -mestaruuden. Hän valmensi myös Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkuetta. Rekomaa pelasi nuorempana jalkapalloa HJK:ssa.

Saavutukset ja palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2 SM-pronssia pelaajana
  • 2 Suomen mestaruutta valmentajana (1969, 1970)
  • 1 SM-pronssi valmentajana
  • Ahearne Cup -mestaruus valmentajana (1970)
  • SM-sarjan paras pistemies (1955)
  • SM-sarjan syöttöpörssin voittaja (1955)
  • Herrasmiespelaaja (1954)
  • Suomen Jääkiekkoleijona #38
  1. Jääkiekkokirja 2020-2021, s. 486. Suomen Jääkiekkoliitto, 2021.
  2. Esko Rekomaa Bio, Stats, and Results Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 23.9.2011. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
  3. Palkinnot liiga.fi.
Edeltäjä:
Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja
1954
Seuraaja:
Seppo Liitsola
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.