Erikoissijoitusrahasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erikoissijoitusrahasto on Suomessa eräs vaihtoehtorahaston oikeudellinen rakenne.[1]

Sijoitusrahasto ja erikoissijoitusrahasto muistuttavat toisiaan. Erikoissijoitusrahasto voi kuitenkin poiketa sijoitusrahastosta monin tavoin. Erikoissijoitusrahaston ei tarvitse noudattaa sijoitusrahastolain mukaisia sijoitus- ja hajauttamisvaatimuksia. Osuuksien merkintä- ja lunastusajat voivat olla rajoitettuja.[2] Erikoissijoitusrahasto voi myös olla suljettu rahasto, josta varojen lunastaminen ei ole mahdollista.[1]

Erikoissijoitusrahaston tunnistaa siitä, että sen nimessä on sana erikoissijoitusrahasto.[3] Erikoissijoitusrahaston asiakkaat omistavat rahaston varat. Rahasto jakautuu rahasto-osuuksiin ja osuus mahdollisesti vielä murto-osiin. Kukin osuus tuottaa yhtäläisen oikeuden rahastossa olevaan pääomaan.[1]

Erikoissijoitusrahasto on aina myös vaihtoehtorahasto.[2] Se ei ole itsenäinen oikeushenkilö vaan varallisuusmassa.[4] Rahastoon sijoitettuja varoja hoitaa vaihtoehtorahastojen hoitaja. Hoitaja edustaa rahastoa ja toimii sen lukuun.[1]

Erikoissijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä on laissa vaihtoehtoisrahastojen hoitajista ja sijoitusrahastolaissa. Kiinteistöihin sijoittavia erikoissijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä on myös kiinteistörahastolaissa.[2]

Erikoissijoitusrahastojen perustaminen tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 1996. Tuolloin sallittiin sellaiset erikoissijoitusrahastot, joiden sijoitusstrategia poikkesi sijoitusrahastolain vaatimuksista. Sijoitusrahastoista poiketen erikoissijoitusrahasto saattoi sijoittaa arvopaperien sijaan esimerkiksi kiinteistöihin.[2]

Suomen ensimmäinen kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto perustettiin vuonna 2012.[2]

Lakia muutettiin vuonna 2019 siten, että siitä lähtien erikoissijoitusrahasto on oikeudellisesti ollut selkeästi myös vaihtoehtorahasto.[2]

Kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa erikoissijoitusrahastoista sijoittaa kiinteistöihin. Vuonna 2020 Suomessa toimi 20 pääasiassa kotimaisiin kiinteistöihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa. Näiden lisäksi markkinoilla toimi myös erikoissijoitusrahastoja, jotka sijoittivat metsäkiinteistöihin, muihin kiinteistörahastoihin tai kiinteistöarvopapereihin.[2]

Kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot ovat tuottorahastoja, joissa voi olla ainoastaan tuotto-osuuksia. Jos erikoissijoitusrahasto sijoittaa pääasiassa kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin, sen on jaettava osuudenomistajille vähintään 3/4 tilikauden voitosta. Voittoon ei kuitenkaan lasketa realisoitumattomia arvonmuutoksia. Voittoa on jaettava myös, jos rahastossa on alle 30 osuudenomistajaa.[3] Tuotonjakovaatimuksen tarkoitus on rajoittaa veroetua, joka syntyy siitä, että rahastoon kertyy verottamattomia voittoja.[2]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]