Erik Tulindberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuntemattoman taiteilijan tekemä varjokuva Tulindbergistä.

Erik Eriksson Tulindberg[1] (22. helmikuuta 1761 Vähäkyrö1. syyskuuta 1814 Turku)[2] oli suomalainen säveltäjä, viulisti ja korkea virkamies. Häntä pidetään varhaisimpana tunnettuna taidemusiikin säveltäjänä Suomessa. Hän oli myös vuosina 1809–1812 Suomen hallituskonseljin valtionvaraintoimituskunnan puheenjohtaja eli periaatteessa Suomen ensimmäinen valtiovarainministeri.

Erik Tulindbergin vanhemmat olivat maanmittari ja lääninkamreeri Erik Tulindberg ja Kristina Beata Carlborg. Hänen puolisonsa vuodesta 1787 oli Margareta Kristina Nylander (k. 1843).[3]

Tulindberg merkittiin jo 15-vuotiaana vuonna 1776 kirjoille Turun akatemiaan, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 1782. Hän muutti vuonna 1784 Ouluun ja toimi siellä virkamiehenä. Hän oli vuodesta 1794 Oulun läänin ja vuodesta 1811 Turun ja Porin läänin lääninkamreeri.[2] Tulindberg valittiin vuonna 1797 Ruotsin Kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi. Vuonna 1809 hän siirtyi takaisin Turkuun ja toimi Suomen suuriruhtinaskunnan hallituskonseljin jäsenenä ja valtionvaraintoimituskunnan puheenjohtajana[1]. Hän oli tuolloin talousosaston ainoa jäsen, jolla oli akateeminen loppututkinto. Vastaavasti hän ja Carl Johan Idman (vuodesta 1814 aateloituna Idestam) olivat osaston ainoat aatelittomat.[1]

Tyylillisesti Tulindbergin teokset edustavat 1700-luvun loppupuolen klassismia, mutta jotkin piirteet ennakoivat jo romantiikan aikakautta.

Tulindbergin teoksista kuusi jousikvartettoa on sävelletty todennäköisesti 1780-luvun alussa. Teosten käsikirjoitukset löytyivät Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmasta vuonna 1925. Kvartettojen nuottivihkoista puuttui toisen viulun osuus ja myös alttoviuluääni oli osittain puutteellinen. Kvartettoja ovat täydentäneet John Rosas, Toivo Haapanen, Kalevi Aho 1990-luvulla ja Anssi Mattila 2004.

Tulindbergin viulukonsertto on varhaisempi teos kuin jousikvartetot. Se on ilmeisesti esitetty vuonna 1783 Turussa ja sitä pidetään ensimmäisenä suomalaisen säveltäjän luomana suurimuotoisena sävelteoksena. Konserton käsikirjoitus löytyi Tukholman musiikkiakatemian kirjastosta vuonna 1956. Tulindberg sävelsi tiettävästi myös toisen viulukonserton, mutta se on kadonnut.

Säilyneet teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Viulukonsertto B-duuri op. 1
  • Jousikvartetto nro 1 B-duuri op. 2 nro 1
  • Jousikvartetto nro 2 d-molli op. 2 nro 2
  • Jousikvartetto nro 3 C-duuri op. 2 nro 3
  • Jousikvartetto nro 4 G-duuri op. 3 nro 1
  • Jousikvartetto nro 5 c-molli op. 3 nro 2
  • Jousikvartetto nro 6 F-duuri op. 3 nro 3
  • Polonaise con variationi sooloviululle
  • Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Valtionrakentaja. Valtiovarainministeriön historia I. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5568-3
  1. a b c Valtionrakentaja. Valtiovarainministeriön historia I., s. 19
  2. a b Tulindberg, Erik (1761 - 1814) Kansallisbiografia. SKS. Viitattu 3.2.2010.
  3. Haapanen, Toivo 1945. Erik Tulindberg. Teoksessa: Ranta, Sulho (toim.), Suomen säveltäjiä. Porvoo: WSOY, ss. 11–19.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]