Eric Bibb

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eric Bibb

Eric Bibb (s. 16. elokuuta 1951, New York) on yhdysvaltalainen blueslaulaja-lauluntekijä ja kitaristi.

Bibbin isä oli koulutettu laulaja Leon Bibb, joka saavutti suosiota 1960-luvulla New Yorkin folkpiireissä. Hänen setänsä oli kuulu jazzpianisti ja säveltäjä Modern Jazz Quartetin John Lewis.

Bibb sai ensimmäisen teräskielisen akustisen kitaransa seitsenvuotiaana. 16-vuotiaana hänen isänsä kutsui Eric Bibbin soittamaan television kykyjenetsintäohjelma "Something Newssä". Tämän jälkeen hän soitti newyorkilaisessa Negro Ensemble Companyssa. Hän meni opiskelemaan psykologiaa ja venäjää Columbian yliopistoon, muttei koskaan saanut opintojaan päätökseen. 19-vuotiaana Bibb lähti Pariisiin, jossa hän tapasi kitaristi Mickey Bakerin. Baker innosti Bibbin bluesiin. Myöhemmin hän muutti Tukholmaan, jossa hän kiinnostui varhaisesta bluesista ja esiintyi paikallisten maailmanmusiikkia esittäneiden muusikoiden kanssa samalla kirjoittaen omia kappaleitaan.

Tukholmassa Opus 3 -levymerkki julkaisi Bibbin albumeja, joista ensimmäinen Rainbow People ilmestyi vuonna 1977. Osa levyistä syntyi yhdessä Bert Deivertin ja Cyndee Petersin kanssa. Vuoden 1997 albumi Good Stuff saavutti kansainvälistä huomiota ja se julkaistiin myös Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Levyllä olivat mukana muun muassa Pops ja Mavis Staples ja Taj Mahal.[1]

Vuonna 2002 Eric Bibb levytti yhdessä isänsä Leon Bibbin kanssa albumin A Family Affair. Vuonna 2004 häneltä ilmestyi albumi Friends, jolla on mukana Taj Mahal, Odetta, Charlie Musselwhite, Guy Davis, Mamadou Diabate ja Djelimady Toukara.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]