Dorothea Biehl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dorothea Biehl
Henkilötiedot
Koko nimi Charlotta Dorothea Biehl
SyntynytKööpenhamina
Kansalaisuus Tanska
Ammatti kirjailija, kääntäjä, dramaturgi
Kirjailija
Äidinkielitanska
Tuotannon kielitanska, ranska
Esikoisteos Poète Campagnard (1762)
Pääteokset Den kierlige Mand (1764)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Charlotte Dorothea Biehl. Maalaus Kristian Zahrtmann 1874.

Charlotta Dorothea Biehl (2. kesäkuuta 1731 Kööpenhamina17. toukokuuta 1788 Kööpenhamina) oli tanskalainen kirjailija.[1][2]

Dorothea Biehlin vanhemmat olivat akatemiasihteeri Christian Æmilius Biehl ja Sophie Hedevig Brøer. Tulevalle uralle tärkeä henkilö oli Dorothean isoisä Hans Brøerin seura, joka opetti häntä lukemaan ja toimitti hänelle kirjoja. Isä ja äiti kuitenkin ohjasivat tytärtään tavanomaisen tyttökoulutukseen eli ahkeraan ompeluun ja muihin kotitehtäviin. Nuoruudessaan hän halusi avioitua ihastuksensa kohteen kanssa, mutta tämäkin estettiin. Sen jälkeen Dorothea Biehl päätti omistautua intellektuelliin elämään, vaikka hän ei koskaan ansainnut niin paljon, että olisi ollut taloudellisesti riippumaton.[1]

Biehlin kiinnostus suuntautui teatteriin, kuten Ludvig Holbergin näytelmiin. Etenkin komediat olivat hänen varhaisen suosikkikirjallisuutensa joukossa. 19-vuotiaana hän näki ranskalaisen teatteriryhmän vierailunäytöksen Charlottenborgissa. Hän päätti opetella omin päin ranskaa kieliopin ja sanakirjan avulla. Hän osasi ennestään saksaa ja oppi pian myös italian. Perhe muutti vuonna 1755 Charlottenborgiin, sillä hänen isänsä oli valittu Kuvataideakatemian ensimmäiseksi sihteeriksi. Siellä Dorothea pääsi osaksi pääkaupungin kulttuurielämää. Hänen ranskankielinen näytelmänsä Poète Campagnard esitettiin vuonna 1762. [1]

Biehl jatkoi näytelmäkirjailijana vuoteen 1783 asti. Tänä aikana hän kirjoitti 13 komediaa ja oli ensimmäinen tanskalainen kirjailija, joka antoi lapsille osia ja repliikkejä näytelmissään. Hänen suurin menestyksensä oli komedia Den kierlige Mand (1764). Suuri skandaali tuli hänen näytelmästään Den listige Optrækkerske (1765), jonka naisroolihenkilö vetosi miesten seksuaalisuuteen vahvistaakseen omaa asemaansa. [1]

Vuonna 1771 Biehl tapasi Johan Bülowin, jonka asema kuninkaallisessa hovissa inspiroi Biehliä selvittämään Tanskan kuninkaiden elämää. Hän tutki kuninkaiden Fredrik V:n, Kristian VI:n, Fredrik VI:n ja Kristian VII:n arkistoja ja julkaisi niiden pohjalta teoksen Kierligheds-Brevene (1774). Myös Beihlin oma kirjeenvaihto Johan Bülowin kanssa julkaistiin (Brevveksling imellem fortrolige venner, 1783). [1]

Biehliä pidetään oman aikansa Tanskan suurimpana naispuolisena kulttuuripersoonallisuutena. Hänen ystävyytensä monien kulttuurihenkilöiden kanssa ovat ainutlaatuisia, erityisesti hänen sukupuolensa huomioon ottaen. Hän itse piti naisena olemista vammaisuutena, ja vain muutama nainen ​​kuvataan hänen kirjeissään ja teoksissaan läheisesti. Feministinen hän ei siis ollut. [1]

  • Poète Campagnard (1762)
  • Den kierlige mand (1764)
  • Den forelskede ven (1765)
  • Den listige optrækkerske (1765)
  • Den prøvede Troskab (1774)
  • Kierligheds-Brevene (1774)
  • Den listige Optrækkerske (1765)
  • Brevveksling imellem fortrolige venner 1–3, (1783)
  • Orpheus og Eurydice (1786)
  • Mit ubetydelige Levnets Løb (1787)
  1. a b c d e f Dorothea Biehl (1731–1788), Biehl, Charlotta Dorothea. Dansk Kvindebiografisk leksikon. Viitattu 24.4.2020.
  2. Biehl, Charlotta Dorothea. Dansk biografisk Lexikon. Runeberg.org. Viitattu 24.4.2020.