Dissoderma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dissoderma
Tuoksupahkajalka (Dissoderma odoratum)
Tuoksupahkajalka (Dissoderma odoratum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Squamanitaceae
Suku: Dissoderma
(A.H. Sm. & Singer) Singer

Dissoderma on Squamanitaceae-heimoon kuuluva sienisuku. Lajit ovat helttasieniä, jotka loisivat muilla helttasienillä.

Dissoderma sisältää helttasieniä, joilla on harmaa tai purppuranharmaa lakki. Itiöemät ovat pienikokoisia ja yleensä ohutmaltoisia. Tuppea ei ole. Mikroskooppisista piirteistä tunnusomaista on kystidien puuttuminen.[1]

Dissoderma-lajit ovat muiden helttasienten loisia. Ne loisivat ainakin ryhäkkäillä (Cystoderma), nääpiköillä (Galerina), kantosienillä (Kuehneromyces) ja tympösillä (Hebeloma). Eri Dissoderma-lajit loisivat usein eri isäntälajeilla.[1]

Dissoderma oli alun perin Cystoderma-suvun alasuku, jonka Alexander Hanchett Smith ja Rolf Singer kuvasivat vuonna 1948. Se sisälsi lajin Cystoderma paradoxum. Vuonna 1973 Singer erotti alasuvun yksilajiseksi Dissoderma-suvuksi.[1]

2010-luvulla Dissoderma-sukua on pidetty pahkajalkojen suvun (Squamanita) synonyyminä. DNA-tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Squamanita on parafyleettinen. Nykyisen muotonsa Dissoderma sai vuonna 2022, kun Squamanita jaettiin kahtia.[1] Kaikki Suomessa esiintyvät pahkajalat siirrettiin Squamanita-suvusta Dissoderma-sukuun. Samalla napapahkajalka (Squamanita umbilicata) muutettiin ryhäpahkajalan (Dissoderma paradoxum) synonyymiksi. Suomalaisia lajeja on siten kolme.[1][2]

  1. a b c d e Saar, Irja et al.: A phylogenetic overview of Squamanita, with descriptions of nine new species and four new combinations. Mycologia, 4.7.2022, 114. vsk, nro 4, s. 769–797. Taylor & Francis. doi:10.1080/00275514.2022.2059639. ISSN 0027-5514. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.12.2022. (englanniksi)
  2. Pahkajalat – Squamanita Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 8.12.2022.