Constantin Ion Parhon
| Constantin Ion Parhon | |
|---|---|
 |
|
| Romanian kansantasavallan kansalliskokouksen puhemiestön puheenjohtaja (=presidentti) | |
| Edeltäjä | Kuningas Mikael I |
| Seuraaja | Petru Groza |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. lokakuuta 1874 Câmpulung, Romania |
| Kuollut | 9. elokuuta 1969 (94 vuotta) Bukarest, Romania |
| Ammatti | neuropsykologi, poliitikko |
| Tiedot | |
| Puolue | Romanian kommunistinen puolue |
 Nimikirjoitus |
|
Constantin Ion Parhon (15. lokakuuta 1874 Câmpulung – 9. elokuuta 1969 Bukarest) oli romanialainen poliitikko, joka toimi Romanian kansantasavallan ensimmäisenä valtionpäämiehenä eli kansalliskokouksen puhemiestön puheenjohtajana vuosina 1948–1952. Hän kuului kommunistiseen puolueeseen. Siviiliammatiltaan Parhon oli neuropsykologi.[1]
Constantin Ion Parhon opiskeli lääketiedettä Bukarestin yliopistossa vuosina 1893-1900 ja saavutti vuonna 1900 lääketieteen tohtorin arvon. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Bukarestin ulkopuolella. Vuosina 1913-1933 hän työskenteli Iasin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Bukarestin ylopistossa. Vuonna 1939 hänestä tuli Romanian akatemian täysjäsen. Vuonna 1946 kuningas Mikael perusti endokrinologian instituutin nimellä "CI Parhon".[2] [1]
Parhonin polittinen suuntautuminen kommunismiin alkoi jo vuonna 1919. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa 1944 oli mukana protestoimassa Romanian liittoutumista natsi-Saksan sotaponnisteluihin. Vuodesta 1946 lähtien hän toimi Romanian parlamentin jäsenenä aina vuoteen 1961 asti.
Romanian kansantasavaenä kesäkuhun 1952lan julistamisen jälkeen 30. joulukuuta 1947 Constantin Ion Parhon valittiin Romanian kansantasavallan väliaikaisen komitean puheenjohtajiston puheenjohtajaksi 30. joulukuuta 1947 - 13. huhtikuuta 1948. Romanian kansantasavallan perustuslaki hyväksyttiin 13. huhtikuuta 1948, jonka jälkeen Constantin Ion Parhon valittiin kansalliskokouksen puheenmiehistön puheenjohtajaksi, joka vastasi kansandemokratiassa valtionpäämiehen roolia tosiasiallisen vallan ollessa kuitenkin kommunistipuolueella. Ion Parhon toimi tehtävässä 2. kesäkuuta 1952 asti. Tällöin hän luopui poliittisesta toiminnasta keskittyen sen jälkeen tieteelliseen työhön.[1] [3]
Hän oli Neuvostoliiton, Bulgarian ja Itä-Saksan akatemioiden, Unkarin tiedeakatemian sekä useiden ulkomaisten tiedeseurojen kunniajäsen. Vuonna 1948 hänelle myönnettiin Prahan yliopiston kunniatohtorin arvo. Vuonna 1959 hänelle myönnettin Neuvostoliitossa Leninin kunniamerkki.[1]
Constantin Ion Parhon kuoli 9. elokuuta 1969 Bukarestissa 94 vuoden iässä. Hänet haudattiin Bukarestin Vapaudenpuistoon (alunperin Carol-puisto) "Kansan vapauden ja isänmaan, sosialismin sankarien monumentin" pyöreään saliin, mutta vuoden 1989 vallankumouksen jälkeen hänet haudattiin uudelleen toiselle bukarestilaishautausmaalle.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Constantin Ion Parhon Munzinger. Viitattu 10.5.2024. (saksaksi)
- ↑ DR. CONSTANTIN ION PARHON Spitalul Clinic "Dr. C.I.Parhon Iasi". Viitattu 10.5.2024. (romaniaksi)
- ↑ a b World's first medical treatise on endocrinology: Romanian doctors SWorld Record Academy. 12.9.2018. Viitattu 11.5.2024. (englanniksi)
| ||||||||||||||
