Brice Clotaire Oligui Nguema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brice Clotaire Oligui Nguema
Gabonin valtionpäämies
4. syyskuuta 2023 alkaen
Edeltäjä Ali Bongo Ondimba
Henkilötiedot
Syntynyt3. maaliskuuta 1975 (ikä 49)
Haut Ogooué
Tiedot
Tutkinnot Omar Bongo-yliopisto, Gabon
Meknesin sotilasakatemia, Marokko
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t) Gabon
Sotilasarvo prikaatinkenraali

Brice Clotaire Oligui Nguema (s. 3. maaliskuuta 1975)[1] on gabonilainen upseeri ja liikemies. Hän toimii syyskuusta 2023 alkaen maansa presidenttinä 30. elokuuta vuonna 2023 maassa tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen. Vallankaappaus syrjäytti presidentti Ali Bongo Ondimban. Hän toimii puheenjohtajana "Siirtymäajan ja instituutioiden palauttamisen komiteassa." Hän on myös maan tasavaltalaiskaartin komentaja ja kaartin uskotaan olleen kaappauksen keskeinen toimija.[2][3] [4]

Oligui on syntynyt Haut Ogoouén provinssissa Gabonissa, joka on ollut vahvaa Bongojen suvun tukialuetta. Hän on sukua presidentti Omar Bongolle.[5]

Oligui opiskeli aluksi kotimaassaan Omar Bongo-yliopistossa, mutta päätti ryhtyä sotilasuralle. Upseeriksi hän opiskellut Marokossa Meknesin sotilasakatemiassa. Sotilasuransa aikana hän toiminut sotilasattaseana maansa lähetystöissä Marokossa ja Senegalissa. [4] [6]

Gabonin tasavaltalaiskaartin johtajaksi Oligui nimitettiin vuonna 2019. Tasavaltalaiskaarti on eliittijoukko, joka huolehtii presidentin ja hänen lähipiirinsä turvallisuudesta.Sotilasuransa ohella Oligui on liikemies. Hänellä huhutaan olevan miljoonaomaisuus. Vuonna 2020 ilmestyneen korruptiota käsittelevän raportin mukaan Oligui olisi ostanut Yhdysvalloista Marylandista useita asuntoja ja maksaneen kaiken käteisellä. Kauppasummat olisivat olleet yhteensä miljoona Yhdysvaltain dollaria. Raportin väitteisiin Oligui oli vastannut, että ei kommentoi yksityisasioitaan. [6]

Kaappauksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Oligui kertoi syitä kaappaukselle. Ensimmäinen syy oli, että vuonna 2018 presidentti Ali Bongo Ondimba sai vakavan sairauskohtauksen. Sen jälkeen presidentin kyky hoitaa virkavelvollisuuksiaan on merkittävästi heikentynyt. Asiasta on puhuttu, mutta sille ei ole tehty mitään. Toiseksi Gabonin perustuslakia on loukattu järjestämällä kyseenalaiset vaalit jolla presidentti sai kolmannen virkakauden. Armeijan oli tässä tilanteessa puolustettava laillisuutta, hän jatkoi. Syrjäytettyä presidenttiä ei aseteta syytteeseen, vaan hänet laitetaan eläkkeelle. [6]

Monet gabonilaiset ovat olleet kaappaukseen tyytyväisiä ja näkevät siinä uuden mahdollisuuden. Toisaalta monet pitävät sitä Bongojen-klaanin sisäisenä valtakamppailuna. Oligui ilmoitti maan palaavan siviilivaltaan, mutta ei kertonut milloin. Pääministeriksi Oligui nimitti Raymond Ndong Siman, entisen Bongojen liittolaisen ja nykyisen vastustajan ja kehotti tätä nimittämään ministereiksi henkilöitä läpi poliittisen kentän.[7] [8]

Oliguin tavanneet ovat kertoneet, että juntan johtaja on älykäs mies, jonka kanssa keskusteleminen on helppoa. Hänen sanotaan pyrkivän konsensukseen ja olevan alaistensa kunnioittama johtaja. [5]