Bo Hansson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bo Hansson vuonna 2007

Bo "Bosse" Ingemar Gunnar Hansson (10. huhtikuuta 1943 Göteborg23. huhtikuuta 2010 Tukholma) oli ruotsalainen muusikko ja säveltäjä. Hanssonin tunnetuin levytys on J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogian pohjalta sävelletty Sagan Om Ringen vuodelta 1970, joka samalla aloitti hänen soolouransa. 60-luvun loppupuolella Hansson soitti urkuja Hansson & Karlsson- duossa rumpali Jan Carlssonin kanssa. Hansson & Karlssonin tunnetuin kappale noilta ajoilta lienee Jimi Hendrixin versioima "Tax Free".

Lapsuus, nuoruus ja uran alkuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bo Hansson syntyi 10. heinäkuuta 1943 Göteborgissa, missä hänen vanhempansa työskentelivät ravintola-alalla. Pian Bon syntymän jälkeen hänen vanhempiensa täytyi muuttaa työn perässä pohjoiseen Jämtlandin maakuntaan. Bo vietti lapsuusvuotensa pienessä Vaplan kylässä Östersundin lähistöllä. 50-luvun alussa Bon vanhemmat joutuivat muuttamaan jälleen, tällä kertaa Tukholmaan. Bo jäi edelleen Vaplaan perheystävien luokse asumaan.

Teini-ikäisenä Bo muutti vanhempiensa luokse Tukholmaan. Pääkaupungissa vallinnut tuore rock and roll- villitys kiinnitti pian Bon huomion, ja hän ryhtyi opettelemaan kitaransoittoa itsekseen. 50-luvun lopulla rock n´roll antoi vähitellen tilaa viriävälle jazz ja blues-kiinnostukselle. Tuolloin Bo liittyi bluespianisti Slim Notinin Blues Gang- yhtyeeseen. Slim Notini´s Blues Gangin jälkeen Bo perusti oman yhtyeen, nimeltään The Merrymen. Vuoden sisällä The Merrymen sai levytyssopimuksen Polydor-yhtiölle. Yhtye voitti myös Ruotsin radion järjestämän rock-kilpailun, ja pääsi sittemmin Rolling Stonesin lämmittelybändiksi näiden Skandinavian kiertueelle.

Kitara vaihtuu urkuihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1966, kun The Merrymen oli jo läpimurron partaalla, Hansson näki amerikkalaisen jazz-urkuri Jack McDuffin esiintyvän Tukholmassa. McDuffin soiton inspiroimana Hansson päätti lähteä kokonaan uusille urille, ja erosi The Merrymenistä. Hansson sai lopulta hankituksi Hammond-urut lainarahalla kierreltyään sitä ennen kuukausikaupalla Tukholman musiikkiliikkeissä yhdessä entisen bändikaverinsa Bill Öhrströmin kanssa; näiden retkien aikana Hansson opetteli soittamaan urkuja "testaillessaan" niitä pitkät ajat samalla kun Öhrnström piti myyjät kiireisinä. Hansson ei tosin koskaan kyennyt maksamaan lainoja takaisin tyttöystävälleen ja kavereilleen, ja loppujen lopuksi urut ulosmitattiin erään keikan lopussa.

Bill Öhrnström oli tällä välin pääsyt Polydor-yhtiön tuottajaksi ja manageriksi. Hän käytti suhteitaan hyväkseen ja tutustutti Hanssonin lukuisiin muusikoihin. Näistä tuttavuuksista tärkeimmäksi osoittautui rumpali Jan Carlsson, jonka kanssa Hansson löysi yhteisen sävelen välittömästi.

Hansson & Karlsson

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1967 perustettu jazz-vaikutteinen instrumentaaliduo Hansson & Karlsson osoittautui erikoisuudestaan huolimatta suurmenestykseksi kotimaassaan. Kitaristi Jimi Hendrix kiinnostui Hansson & Karlssonin musiikista ollessaan Skandinavian-kiertueella vuonna 1967. Hendrix järjesti vuoden lopussa yhteisen jamisession Hansson & Karlssonin kanssa Tukholmassa, otti duon kappaleen "Tax Free" lavaohjelmistoonsa ja levytti siitä oman versionsa 1968. Hendrixin levytetty tulkinta on kuultavissa muun muassa postuumilla kokoelmalevyllä War Heroes ja konserttiversio livealbumilla Live at Winterland. Kappaleen alkuperäisversio löytyy Hansson & Karlssonin albumilta Monument.

Vuoteen 1969 mennessä Hansson & Karlsson oli levyttänyt kolme albumia ja kaksi singleä. Janne Carlsson oli alkanut saavuttaa nimeä myös musiikkipiirien ulkopuolella näyttelijänä ja TV-kasvona. Bo Hansson puolestaan oli väsynyt kiertueisiin ja kiivaaseen konsertointitahtiin. Samana vuonna yhtye julkaisi viimeisen albuminsa Man at the Moon ja molemmat osapuolet jatkoivat omia teitään.

Hansson & Karlssonin tuotannosta julkaistiin duon nimeä kantava kokoelma vuonna 1998.

Sagan Om Ringen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hansson & Karlssonin hajoamisen aikoihin Hansson ihastui tyttöystävältään lainaamaansa J. R. R. Tolkienin Sormusten herraan. Hansson aloitti teokseen pohjautuvan sävellystyön matkoille lähteneen ystävänsä kotona. Kotiin palatessaan Hanssonin ystävä sai huomata tulleensa häädetyksi Hanssonin metelöintiin kyllästyneiden naapurien valitusten vuoksi.

Hansson muutti talveksi vuokrattuun kesäasuntoon Tukholman saaristossa sijaitsevalle Älgön saarelle, missä hän uppoutui Sormusten herran maailmaan ja levytti teoksen inspiroimaa musiikkia koko seuraavan syksyn ja talven yhdessä rumpali Rune Carlssonin ja äänittäjä Anders Lindin kanssa. Hanssonilla ei ollut varaa studiokuluihin, joten äänitystilat järjestettiin kesämökille yksinkertaisella järjestelyllä: Hansson itse soitti urkuja, kitaraa, bassoa ja vasta hankkimaansa Moog-syntetisaattoria yhdessä huoneessa, Carlsson rumpuja toisessa, ja jäljelle jäävään huoneeseen kasattiin Lindin äänityslaitteet, mm. lainattu neliraitanauhuri.

Levyn äänitykset hoidettiin keväällä loppuun Ruotsin Yleisradion 8-raitaisella nauhurilla, joka tuolloin oli ainoa laatuaan koko maassa. Andres Lind sai laitteen käyttöönsä testausmielessä kerrottuaan olevansa kiinnostunut ostamaan samanlaisen ulkomailta. Lind onnistui houkuttelemaan myös radion studiomuusikot Gunnar Bergstenin (saksofoni) ja Sten Bergmanin (huilu) mukaan loppuvaiheen levytyksiin.

Hanssonin tarkoituksena oli käyttää lauluosuuksia joissakin kappaleissa, mutta hän ei saanut tähän lupaa kirjan kustantajalta.[1]

Sagan Om Ringen julkaistiin syksyllä 1970 Anders Lindin perustaman Silence Recordsin ensimmäisenä julkaisuna, ja levystä tuli suurmenestys Ruotsissa. Charisma Recordsin Tony Stratton-Smith julkaisi levystä kansainvälisen painoksen Music Inspired by the Lord of the Rings omalla levymerkillään lokakuussa 1972. Levy nousi Ison-Britannian kahdenkymmenen myydyimmän levyn listalle ja Billboard 200-listan sijalle 154. Bo Hansson sai esikoisestaan kultalevyn sekä Isosta-Britanniasta että Australiasta.

New Musical Express -lehden haastattelussa (18.11.1972) Hansson kertoi, että hänen alkuperäisissä suunnitelmissaan oli ollut laulumelodioiden säveltäminen Tolkienin teksteihin nuorelle sopraanoäänelle, mutta Tolkienin kustantaja Allen & Unwin kielsi tämän ehdottomasti, joten Hansson joutui toteuttamaan koko teoksen instrumentaalisena. Kustantamon vaatimuksesta myös levyn kansainväliseen painokseen lisättiin teksti "Music inspired by..."

Viimeisin CD-versio levystä on julkaistu vuonna 2002.

Hansson aloitti seuraavan soololevynsä nauhoittamisen huomattavasti paremmalla laitteistolla tukholmalaisessa Decibel-studiossa. Levyllä soittaa sama kokoonpano kuin Sagan on Ringenillä vahvistettuna kitaristi Kenny Håkanssonilla. Uusi levy julkaistiin Ruotsissa nimellä Ur trollkarlens hatt (Silence Records, 1972) ja Isossa-Britanniassa vuotta myöhemmin nimellä Magician´s Hat (Charisma). Levyn musiikki on paremmista tuotanto-olosuhteista johtuen aiempaa monikerroksisempaa ja lopputulos on soundeiltaan edeltäjäänsä hiotumpi. Vaikka levy oli edeltäjänsä tavoin arvostelumenestys, se ei noussut enää samanlaiseksi listasuosikiksi Isossa-Britanniassa.

Hansson suunnitteli kotimaankiertuetta uuden levyn tiimoilta, mutta ei lopultakaan ollut tarpeeksi kiinnostunut konsertoimisesta, joten kiertue peruttiin ja Hansson palasi studioon. Hänen kolmas sooloalbuminsa Mellanväsen ilmestyi Silencen julkaisemana lokakuussa 1975 ja Charisman kansainvälisenä painoksena helmikuussa 1976, nimellä Attic Thoughts. Tuotannon ja sovitusten kannalta Mellanväsen on Hanssonin kokeellisin albumi ja se jäi hänen viimeiseksi levytyksekseen Silence Recordsille.

Hansson solmi kansainvälisen sopimuksen Charisman kanssa ja ryhtyi luomaan uutta kirjaan pohjautuvaa musiikkiteosta. Tällä kertaa Hanssonin inspiraation lähteenä toimi Richard Adamsin menestysromaani Ruohometsän kansa. Hanssonin yhtye pysyi samana kuin aikaisemmillakin levyillä, mutta tuottaja Anders Lind vaihtui Pontus Olsseniin. Hansson on antanut levyllä runsaasti tilaa kitaristi Kenny Håkanssonin ideoille ja soitolle. "Kaniinilevynä" ("kaninplattan") tunnettu El-Ahrairah ilmestyi Ruotsissa 1977. Muualla maailmassa levy julkaistiin nimellä Music Inspired by Watership Down. Levy ei menestynyt listoilla ja turhautunut Hansson vetäytyi kokonaan syrjään musiikkiteollisuudesta.

Kulttimaine ja myöhemmät vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bo Hansson pysytteli poissa julkisuuden valokeilasta. Hansson & Karlssonin jälkeen hän ei lähtenyt enää koskaan kiertueille, eikä esiintynyt edes yksittäisissä livekonserteissa lukuun ottamatta lyhyttä periodia Fläsket Brinner-yhtyeessä ja muutamaa satunnaista esiintymistä Kebnekajsen riveissä kotimaassaan. Ulkomailla Hansson ei esiintynyt koskaan huolimatta mittavasta kulttisuosiostaan.

Bo Hanssonin viimeiseksi jäänyt levytys Mitt i livet ilmestyi vuonna 1985 useiden vuosien hiljaisuuden jälkeen. Perinteisempään laulutuotantoon keskittynyt albumi, jolla vierailee useita vokalisteja, poikkeaa huomattavasti Hanssonin muusta tuotannosta. Toistaiseksi levyä ei ole julkaistu CD-muodossa, eikä edes Ruotsin ulkopuolella. Hansson ei palannut pysyvästi musiikkiuralle, vaan katosi uudelleen julkisuudesta pian Mitt i livetin ilmestyttyä.

Hanssonin loppuelämää varjostivat tiettävästi köyhyys, asunnottomuus ja terveysongelmat. 90-luvulla hän alkoi kuitenkin saada enenevässä määrin uusia ihailijoita. Hanssonin uudelleenlöytymiseen vaikutti uudelleen virinnyt kiinnostus 70-luvun progemusiikkiin ja Hanssonin kaltaisten artistien saama huomio konemusiikin tekijöiden ja DJ:den suunnalta. Music Inspired by Lord of the Rings julkaistiin uudelleen CD-muodossa ja sitä seurasi Hansson & Karlssonin tuotannosta tehty kokoelma. Vuonna 1998 Hansson & Karlsson teki pienimuotoisen comebackin, ja vuosina 2002-2005 Silence Records julkaisi Hanssonin 70-luvun klassikkoalbumit remasteroituina CD:inä. 2000-luvulla Hansson teki yhteistyötä urkuri Erik Malmbergin kanssa nimellä Dubbelorganisterna.

Bo Hansson löydettiin kuolleena hotellihuoneestaan Tukholmassa 23.4.2010. Hän oli kuollessaan 67-vuotias.

Nykyisin Hanssonin uraauurtava työ niin soolourallaan kuin Hansson & Karlssonissakin tunnustetaan yleisesti, ja julkisuudelta sivussa pysytellyt artisti itse on kasvanut ruotsalaisissa musiikkipiireissä legendaariseksi hahmoksi.

Soololevyt:

  • 1970 - Sagan om Ringen (Music Inspired by Lord of the Rings), 1972
  • 1972 - Ur trollkarlens hatt (Magician's Hat, 1974)
  • 1975 - Mellanväsen (Attic Thoughts, 1975)
  • 1977 - El-ahrairah (Music Inspired by Watership Down, 1977)
  • 1983 - Reflection, Best of Bo Hansson (kokoelma)
  • 1985 - Mitt i livet


Hansson & Karlsson:

  • 1967 - "Lidingö Airport" (single)
  • 1967 - Monument
  • 1968 - "P som i Pop" (single)
  • 1968 - Rex
  • 1969 - Gold (kokoelma)
  • 1969 - Man at the Moon
  • 1998 - Hansson & Karlsson (kokoelma)
  • 2010 - For People in Love 67-68 (kokoelma, konserttinauhoituksia ja aiemmin julkaisemattomia studioäänityksiä)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

  1. Haastattelu Soundi-lehdessä 3/1976