Battenin tauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Battenin tauti on lapsilla esiintyvä neuronaalinen seroidilipofuskinoosi. Harvinainen keskushermoston rappeumatauti periytyy autosomissa resessiivisesti. Oireet puhkeavat noin 4–10-vuotiaana. Sairaus aiheuttaa muun muassa sokeutumisen, dementoitumisen ja epilepsiaa. Sairaus johtaa kuolemaan nuorella aikuisiällä[1].

Battenin tauti on nimetty Frederick Battenin (1865–1918) mukaan. Siitä on käytetty myös englanninkieliseen lyhenteeseen pohjautuvaa nimeä JNCL-tauti (Juvenile Neuronal Ceroid Lipofuscinosis).

Sairauden ilmaantuvuus eli esiintymistiheys on Suomessa 4,8/100 000. Parannuskeinoa tautiin ei tunneta.[2]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.