Aurarintakyyhky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aurarintakyyhky
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kyyhkylinnut Columbiformes
Heimo: Kyyhkyt Columbidae
Suku: Leucosarcia
Laji: melanoleuca
Kaksiosainen nimi

Leucosarcia melanoleuca
(Latham, 1801)

Katso myös

  Aurarintakyyhky Wikispeciesissä
  Aurarintakyyhky Commonsissa

Aurarintakyyhky (Leucosarcia melanoleuca) on kyyhkyihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Australiassa. Tieteelliselle nimelle on myös synonyymi Leucosarcia picata[2].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurarintakyyhky voi kasvaa 36–44 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Ruumiinrakenteeltaan lintu on tukevahko, lyhytsiipinen ja pitkäpyrstöinen. Aurarintakyyhkyn otsa ja naama ovat valkoiset. Niska, rinta, selkä ja siivet ovat siniharmaat. Lajin rinnassa on V-kirjaimen muotoinen valkoinen kuvio. Vatsa on valkoinen mustin täplin, mikä saa aikaan suomumaisen ulkonäön.[3][4][5][6]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurarintakyyhkyä tavataan Australian itäosissa Queenslandistä Victoriaan. Lajin elinympäristöä ovat rannikkojen tiheät ja kosteat metsät, pensaikot ja metsien lähellä olevat pihat ja puistot. Linnut liikkuvat tavanomaisesti yksin tai pareittain. Aurarintakyyhkyn ravintoa ovat marjat ja hedelmät sekä hyöteiset. Pesimäkausi on syyskuulta helmikuulle ja risupesä rakennetaan korkeaan puuhun. Naaras munii kaksi munaa.[3][4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Leucosarcia melanoleuca IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.5.2023. (englanniksi)
  2. Les Christidis & Walter Boles: Systematics and Taxonomy of Australian Birds, s. 73. Csiro Publishing, 2008. ISBN 978-0-6430-6511-6. (englanniksi)
  3. a b David Gibbs: Pigeons and Doves, s. 317. Bloomsbury Publishing, 2010. ISBN 978-1-8734-0360-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2023). (englanniksi)
  4. a b Joseph Forshaw: Pigeons and Doves in Australia, s. 85-90. Csiro Publishing, 2015. ISBN 978-0-6430-9633-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2023). (englanniksi)
  5. a b Iain Campbell, Sam Woods, Nick Leseberg: Birds of Australia, s. 66. Princeton University Press, 2015. ISBN 978-0-691-15727-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2023). (englanniksi)
  6. a b Wonga Pigeon Birds in Backyards. Viitattu 8.5.2023. (englanniksi)