Arthur Heickell
Arthur Heickell (14. huhtikuuta 1873 Tornio – 28. tammikuuta 1958 Helsinki[1]) oli suomalainen taidemaalari, joka maalasi runsaasti maisemia ja luontoaiheita. Hän maalasi myös kirkkojen alttaritauluja ja muotokuvia.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arthur Heickell syntyi Torniossa 14. huhtikuuta 1873. Hänen vanhempansa olivat kauppias Petter Heickell (1843–1909) ja Sofia Elisabet Bodin (1845–1919), perheessä oli yhdeksän lasta. Kirjapainon johtaja, sanomalehtimies Johan Vilhelm Heickell oli Arthur Heickellin veli.[2]
Heickell oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli näyttelijä Maria Vilhelmiina Lindström, joka toimi näyttelijänä Svenska Teaternissa Helsingissä. Arthur Heickellin toinen vaimo oli taidemaalari Alli os. Talpo. Ensimmäisestä avioliitosta oli kolme, lasta Paul, Harald ja Torsten, joista Paul Heickell ja Torsten Heickell toimivat myös taidemaalareina. Toisesta avioliitosta lapsia oli kaksi Arto ja Oso Heickell, joka oli niin ikään taidemaalari. Etenkin muotokuvat olivat Oso Heickellin ominta alaa.[3][4]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arthur Heickelliä on taiteilijana sanottu itseoppineeksi, mutta hän valmistui vuonna 1904 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulusta. Hän on mukana 20. maaliskuuta 1904 Ateneumin salissa otetussa valmistuneiden ryhmäkuvassa, jossa ovat myös muun muassa Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski. Heickell opiskeli myös Saksassa Dresdenissä, Münchenissä ja Berliinissä vuosina 1904–1914.[5]
Heickell kierteli maata 1920–1940-luvuilla myymässä maalauksiaan, joiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Wenzel Hagelstamin mukaan Heickell oli erittäin tuottelias ja pystyi tekemään jopa 30 maalausta päivässä. Hänen mieliaiheitaan olivat meri, kukkivat omenapuut sekä Lappiin liittyvät aiheet. Hän maalasi myös romaniväestöä.[6]
Heickellin ensimmäinen ateljee oli Erottajalla talossa joka tunnettiin nimellä Pirtti, nykyisen Bensowin talon kohdalla osoitteessa Eteläesplanadi 22. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän teki matkan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Hän maalasi Copper Cliff -nimisen kaivoskaupungin suomalaiseen kirkkoon alttaritaulun. Matkojen jälkeen vuoteen 1926 Heickellillä oli ateljee Erottajalla Raken talon yläkerrassa.
Heickellin nimi löytyy ensimmäisestä taiteilijamatrikkelista "Suomen kuvataiteilijat 1926". Seuraavista matrikkeleista hänen nimeään ei enää löydy sillä hänet erotettiin Taiteilijaseurasta maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi.[5] Heickell käytti nimimerkkiä E. Johansson oleskellessaan Ruotsissa toisen maailmansodan aikana.[7]
Kuuluisia töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilgmannin kirjapaino tilasi vuonna 1921 Arthur Heickelliltä kuvan C.G.E. Mannerheimin valkoisten joukkojen suuresta voitonparaatista Helsingissä 16.5.1918. Siinä valkoinen kenraali joukkoineen ratsastaa Helsingin pääkatua Kansallismuseon kohdalla. Maalauksesta tehtiin 2 000 kappaleen värilitografiapainos, ja painokuvia on ollut sekä kotien että suojeluskuntatalojen seinillä. Alfred Kordelinin muotokuva on yksi Heickellin varhaisista pääteoksista vuodelta 1912. Heickellin maalaamia alttaritauluja on ainakin Auran[8], Kalkkisten[9], Reisjärven[10], Sievin[11], Sodankylän[12] ja Syvänniemen kirkoissa.
Myöhempi arvostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arthur Heickellin 100-vuotismuistonäyttely järjestettiin Helsingissä Galleria Strindbergissä vuonna 1973. Heickellin taide on saanut osansa siitä aliarvioinnista, jonka kohteeksi kaikki esittävä, figuratiivinen taide 1950-luvun murroksessa joutui. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Heickellin taidetta on alettu katsoa uusin silmin, ja vähitellen on huomattu hänen taiteellinen itsenäisyytensä.
Pauliina Laitinen-Laiho arvioi teoksessaan Miten sijoitan taiteeseen Heickelin töiden hintatasoa seuraavasti: "Heickellin teoksia on nykyään taidemarkkinoilla paljon, ja hän on yksi kysytyimmistä taiteilijoista. Heickell on ollut aikanaan tuottelias maisemamaalari. Melko monet Heickellin työt vaihtavat omistajaa noin 350 eurolla. Taidekaupoissa hinta on noin 1 000 – 2 500 euron tuntumassa. Huutokaupoissa töiden hinnat ovat 500–700 euron paikkeilla." [13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taiteilija Arthur Heickell kuollut (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 29.1.1958, HS Aikakone. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Ilmo Heikinheimo, Heickell-suvut (Arkistoitu – Internet Archive) Genos 52(1981), ss. 65-67.
- ↑ Heickell Oso Ensio Suomen kuvataiteilijat. Verkkomatrikkeli. Suomen taiteilijaseura. Viitattu 23. kesäkuuta 2008.
- ↑ Heickellien taide, Timo Kumpulainen / Gunart-taide 2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Antti Nuortio: Antiikki-lehti, "Tuttu tuntematon Arthur Heickell", s. 74-79. A-lehdet Oy, 1994, nro 3.
- ↑ Wenzel Hagelstam, Kari Toivonen: Antiikkia, antiikkia, "Maalareita taidesalonkien ulkopuolelta", s. 168-172. W. Hagelstam, 2000.
- ↑ Bukowski: "Bukowskis Collector -huutokauppaluettelo", s. 55. Bukowski, 2010.
- ↑ Auran kirkko Auran srk. 2008. Arkistoitu 5.4.2008. Viitattu 23. kesäkuuta 2008.
- ↑ Asikkalan seurakunta - Kirkot Asikkalan seurakunta. Arkistoitu 9.5.2008. Viitattu 23. kesäkuuta 2008.
- ↑ Jaakko Rantamäki: Reisjärven kirkko Kala- ja Pyhäjokilaakson kirkot. 1995. Ylivieska: Kirjastovirma. Arkistoitu 19.2.2016. Viitattu 23. kesäkuuta 2008.
- ↑ Martti Härkönen: Sievin kirkko Kala- ja Pyhäjokilaakson kirkot. 1995. Ylivieska: Kirjastovirma. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 23. kesäkuuta 2008.
- ↑ Pekka Rönkkö: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 144-146. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4.
- ↑ Pauliina Laitinen-Laiho: "Miten sijoitan taiteeseen", s. 202. Minerva, 2011.
Suomen kuvataiteilijat 1926. Toimittaja Ernst Nordström. Julkaisija Otava.