Arovarpushaukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arovarpushaukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Lintuhaukat Accipiter
Laji: badius
Kaksiosainen nimi

Accipiter badius
(J.F. Gmelin, 1788)

Katso myös

  Arovarpushaukka Wikispeciesissä
  Arovarpushaukka Commonsissa

Accipiter badius

Arovarpushaukka (Accipiter badius) on keskikokoinen haukkalintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 30–36 cm, siipien kärkiväli 60–70 cm ja paino 113–266 g. Naaras on hieman kookkaampi kuin koiras. Laji muistuttaa höyhenpuvultaan sekä varpushaukkaa että sirovarpushaukkaa, josta sen erottaa lähietäisyydeltä tarkasteltuna kurkun mustasta pitkittäisraidasta, joka esiintyy kaikissa puvuissa. Sukupuolet ovat lähes samanvärisiä, nuori lintu on selkäpuolelta tumma ja alapuolelta voimakkaan ruskeatäpläinen.

Arovarpushaukan esiintymisalue on hyvin laaja ja lajista tunnetaan kuusi alalajia. Se elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Kongon allasta lukuun ottamatta sekä Intian niemimaalla, Pakistanissa ja Kaakkois-Aasiassa. Näillä alueilla se on pääosin paikkalintu. Iranista Kazakstaniin ulottuvalla alueella elävä alalaji cenchroides on muuttolintu, joka talvehtii lähinnä Luoteis-Intiassa. Laji on pesinyt Azerbaidžanissa. Sen elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 1–10 miljoonaa yksilöä.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arovarpushaukka suosii kuivia, pienialaisia metsiköitä savanneilla, puoliautiomailla, jokilaaksoissa ja viljelysmailla. Se pesii usein keitaissa, hautausmailla tai puutarhoissa alle 1 000 metrin korkeudella.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaraan rakentama hutera risupesä sijaitsee puun oksalla 7–13 metrin korkeudella. Naaras munii kolme tai neljä munaa, joita se hautoo 33–35 päivää. Poikaset oppivat lentämään yli kuukauden ikäisinä. Sukukypsä yksivuotiaana.

Arovarpushaukan pääravintoa ovat erilaiset liskot ja isot hyönteiset sekä linnut. Se saalistaa väijymällä puussa tai tiheikössä, tehden nopeita syöksyjä saaliin kimppuun. Ottaa saaliin yleensä maasta, harvoin lennosta. Afrikassa sen on havaittu lentävän sisälle rakennuksiin ottamaan seinillä kiipeileviä liskoja.

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.
  1. BirdLife International: Accipiter badius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.5.2014. (englanniksi)