Ansarijauhiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ansarijauhiainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Homoptera
Heimo: Jauhiaiset Aleyrodidae
Suku: Trialeurodes
Laji: vaporariorum
Kaksiosainen nimi

Trialeurodes vaporariorum
(Westwood, 1856)

Synonyymit
  • Aleyrodes vaporariorum
Katso myös

  Ansarijauhiainen Wikispeciesissä
  Ansarijauhiainen Commonsissa

Ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni lentävä hyönteinen. Se on useiden viljelykasvien merkittävä tuholainen. Se on saanut suomenkielisen nimensä siitä että sitä tavataan lähinnä kasvihuoneissa eli ansareissa, mutta syksyllä niitä tavataan myös asuinhuoneissa. Ne lehahtavat ilmaan kasvia kosketettaessa.[1]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysikasvuinen ansarijauhiainen on siivellinen ja väriltään vaaleankeltainen hyönteinen. Aluksi jauhiaiset ovat lähes värittömiä, myöhemmin tummahkoja tai mustia. Aikuiset ovat 1–2 mm pitkiä ja niillä on neljä siipeä. Ansarijauhiainen muistuttaa harvinaisempaa, rakenteeltaan hennompaa ja väriltään kellertävää etelänjauhiaista (Bemisia tabaci).

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras kykenee lisääntymään jo 24 tunnin kuluttua kuoriutumisestaan. Se munii lehtien alapinnalle, munat sijaitsevat yleensä keskisuonen ympärillä tai sivusuonten kohdilla tiiviinä rypäinä. Munat ovat aluksi vaaleankeltaisia ja muuttuvat harmaiksi ennen kuoriutumista. Toukat ovat muodoltaan soikeita ja litteitä sekä väriltään vaaleita tai värittömiä. Ne asustavat lehtien alapinnoilla.

Aikuiset ja toukat imevät kasvin nesteitä ja erittävät tahmeaa ulostetta lehdille. Nesteiden imeminen ei vioita kasvia kovin pahasti, vaikka aiheuttaakin nuorten osien epämuodostuneisuutta. Tahmea uloste sen sijaan on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille. Jauhiaiset lisääntyvät nopeasti ja valtaavat pian kaikki muutkin kasvit. Niistä on vaikea päästä eroon, ja sen vuoksi ne on hävitettävä heti, kun ne ilmestyvät. Suurennuslasilla kannattaa kasveja tarkkailla usein, jolloin tartunnan saamisen jälkeen kasvien pelastaminen on vielä mahdollista. Jos tuhot ovat jo edenneet pitkälle, on kasvi heitettävä menemään.

Ansarijauhiaista torjutaan petopunkkien avulla tai kasvinsuojeluaineilla. Ansarijauhiaisen biologisessa torjunnassa voidaan käyttää muun muassa jauhiaiskiilukaisia (Encarsia formosa). Aikuisia ansarijauhiaisia voi pyydystää myös kasvien yläpuolelle kiinnitettävillä keltaisilla tarralapuilla.[1]

  1. a b Glasshouse whitefly (Arkistoitu – Internet Archive) Royal Horticultural society

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]