Andrew Linzey

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Andrew Linzey

Andrew Linzey (s. 1952) on anglikaanipastori, kirjailija ja eläinten oikeuksien kristitty puolestapuhuja. Hän on erityisen tunnettu eläinteologiaa koskevasta kirjallisuudestaan. Linzeyllä oli ensimmäisenä maailmassa etiikan, teologian ja eläinten hyvinvoinnin professuuri. Hän on Oxfordin eläineettisen keskuksen perustaja ja johtaja.[1][2]

Koulutus ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linzey on opiskellut teologiaa Lontoon King's Collegessa ja Cardiffin University Collegessa. Hän kirjoitti jo opiskeluaikanaan teoksen eläinteologiasta, joskaan eläinteologia-termi ei ollut vielä tuolloin käytössä. Kirja oli nimeltään Animal Rights: A Christian Assessment, ja se ilmestyi vuonna 1976. Linzey väitteli teologian tohtoriksi vuonna 1986 Karl Barthin käsityksestä ihmisten ja muiden luotujen suhteesta. Vuonna 1992 perustettiin teologian, etiikan ja eläinten hyvinvointitutkimuksen professuuri Oxfordin yliopistoon eläinsuojelujärjestöjen rahoituksella, ja Linzey piti virkaa hallussaan vuosina 1992 - 2006. Virka oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.[3] Linzey on lisäksi Oxfordin yliopiston teologisen tiedekunnan jäsen, Winchesterin yliopiston kunniatohtori, Chicagon Saint Xavierin yliopiston erityisprofessori sekä Indianan Graduate Theological Foundation -yhdistyksen ensimmäinen eläinetiikan professori.[4]

Linzey on Oxfordin eläineettisen keskuksen perustaja ja johtaja. Hän perusti keskuksen, jotta huoli eläinten hyvinvoinnista tuotaisiin akateemiseen keskusteluun.[5]

Linzey on kirjoittanut tai toimittanut yli kaksikymmentä kirjaa ja yli sata artikkelia, jotka liittyvät eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin.[4] Hän on kirjoittanut myös muista aiheista, kuten sodasta, väkivallasta, lasten oikeuksista ja homoseksuaalien asemasta. Linzey kuitenkin kokee, ettei eläinten oikeuksia puolustavia ihmisiä ole vielä tarpeeksi, minkä takia hänet on ikään kuin pakotettu keskittymään eläinteologiaan.[6]

Linzeyn kirjoitustyylin on kuvattu olevan ”jotakin akateemisen tutkimuksen ja lukijoita puhuttelevan saarnan väliltä"[3], ja hänen on huomioitu käyttävän paljon tunneperäisiä ilmauksia kirjoituksissaan.[7]

Eläinteologiasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla[8] Linzey kehitti eläinten oikeuksiin liittyvälle teologialle oman termin, eläinteologian. Linzey ei kuitenkaan pidä eläinteologiana kaikkea eläimiin liittyvää teologista tutkimusta, vaan hänestä sillä on aina eettinen sisältö. Linzey sanoo, että nykyaikana tarvitaan kipeästi uutta teologiaa, joka antaa äänen eläinten asialle.[9]

Linzey ajattelee, että Jumala loi eläimet itsenäisiä päämääriään varten, ei ihmisten ruoaksi tai käyttötavaraksi. Tätä hän perustelee ennen kaikkea Raamatun luomiskertomuksella, jossa kaikki luodut kuvataan kasvissyöjiksi ja elämään sopusoinnussa keskenään (1. Moos. 1:29). Vasta syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala antoi ihmisille luvan syödä eläimiä, mutta tuon luvan antamista Linzey pitää välttämättömyytenä ihmisten syntisyyden edessä tai heidän ravitsemuksellisten tarpeidensa kannalta. Eläinten syöminen on siis Linzeyn mielestä ikään kuin luvallinen paha. Nykyään länsimaissa elävillä ihmisillä ei kuitenkaan hänen mukaansa ole syytä syödä eläimiä.[10]

Syntiinlankeemuksen kautta eläimet menettivät kykynsä erottaa oikean ja väärän toisistaan, mutta ihmisillä tuo kyky säilyi. Niinpä eläimet kuuluvat yhä ihmisten moraalisen vastuun piiriin.[11]

Linzey on tutkinut monipuolisesti Jeesus Nasaretilaisen ruokavaliota. Hän kirjoittaa, että Jeesus tuskin oli vegetaristi saati vegaani, mutta hän uskoo sen johtuvan Palestiinan maantieteellisestä haastavuudesta proteiinin saannin suhteen.[12][13]

Ihminen Jumalan kuvana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalan kuvana toimimisen Linzey ottaa erityisen vakavasti. Hän ajattelee, että ihmisten toimiminen Jumalan kuvana ja maailman hallitsijana tarkoittaa ennen kaikkea suojelevaa hallitsemista ja välittävää suhdetta kanssaluotuihin. Yksi Jumalan keskeisimmistä ominaisuuksista on rakkaus kaikkia tämän luomia olentoja kohtaan, ja siksi Jumalan kuvaksi luodun lajin osoitettava samaa rakastavaa huolenpitoa kaikkia luotuja kohtaan. Eläinten oikeuksien edistäminen on Linzeylle palaamista Jumalan alkuperäiseen suunnitelmaan.[14]

Vuonna 1999 Linzeyn koira kuoli. Tuolloin hän alkoi kirjoittaa myös eläinten pelastumisesta. Linzeyn mielestä olisi täysin logiikan vastaista, jos vain ihmiset voisivat päästä taivaaseen. Linzey huomauttaa, että Raamatussa koko luomakunnan kerrotaan odottavan poispääsyä katoavaisuuden orjuudesta ja muusta kärsimyksestä (Room. 8:18–24). Hän korostaa, että myös eläimet voivat kärsiä ja niitä voidaan vahingoittaa, eli toisin sanoen myös ne kuuluvat siihen kärsivään luomakuntaan, joka odottaa poispääsyä ja voi täten pelastua.[15] Linzey pohtii myös, miksi Jumala olisi ylipäätään luonut kaikki lajit, jos hänen aikomuksenaan olisi pelastaa pelkät ihmiset.[16]

Kritiikki eläinoikeusjärjestöjä kohtaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linzey on hätkähdyttänyt monia kristisoimalla sekä eläinoikeusjärjestöjä että kirkkoa. Hänen eläinoikeusjärjestöihin kohdistuva kritiikkinsä koskee lähinnä niihin kuuluvien ihmisten asenteita. Linzey kirjoittaa monien eläinoikeusihmisten olevan ylimielisiä, mustavalkoisia ja vailla rationaalisuutta.[17] Hän ajattelee, ettei kukaan voi kuvitella olevansa muita ylempänä.[18]

Linzey tuomitsee myös eläinoikeuksien nimissä tehdyt laittomuudet. Linzeyn mielestä ajatus "eläinoikeusväkivallasta" on täysin ristiriitainen: eläinaktivistit puhuvat itsensä pussiin, mikäli he haluavat edistää eläimet huomioivaa lainsäädäntöä rikkomalla lakia.[19] Eläinten oikeuksien edistäminen on Linzeyn mielestä moraalisen ajattelun jatke, joka ulottuu kaikkiin eläviin olentoihin – myös ihmisiin. Eläinoikeuksia ei siis voida edistää, mikäli samalla tullaan talloneeksi ihmisoikeuksia.[20]

Kritiikki kirkon perinteitä kohtaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linzeyn mielestä kirkko ei täytä eläimiin kohdistuvia velvollisuuksiaan, vaan se jättää eläimet täysin liturgian ulkopuolelle. Kirkko voisi hänen mielestään näyttää esimerkkiä eläinten oikeuksien edistämiseen muun muassa huomioimalla eläimet paremmin yhteisessä rukouksessa, ja siunaamalla niitä.[21] Linzeyn mukaan eläimet suljettiin alun perin pois kristillisestä traditiosta tarkoituksella. Tämä johtui kristinuskon syntyä ympäröineestä kulttuurista, jossa eläinten palvominen oli yleistä. Kristityt pelkäsivät, että pienikin eläimiin kohdistuva liturginen huomio olisi aiheuttanut helposti vaihtoehtoisen ja eläinten palvonnan sallivan kristinuskon synnyn.[22] Eläimet eivät kuitenkaan puuttuneet varhaiskristittyjen ajatuksista. Linzey pystyy nimeämään useita varhaisia kristittyjä, jotka huomioivat eläimet positiivisessa valossa.[23] Linzeyn mukaan nykyinen eläimiä esineellistävä kristinusko johtuu lähinnä Tuomas Akvinolaisesta, joka korosti kirjoituksissaan eläinten mitätöntä asemaa Luojan silmissä.[24][25]

  1. Clarke, Paul Barry & Linzey, Andrew. Dictionary of Ethics, Theology and Society. Oxon: Routledge, 1997. xxii.
  2. Andrew Linzey, D.D. (Arkistoitu – Internet Archive) Graduate Theological Foundation. Viitattu 2.7.2015.
  3. a b Poutanen, Laura. Andrew Linzeyn eläineettinen teologia. Systemaattisen teologian laitos. Teologinen tiedekunta. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2006. 3.
  4. a b Linzey, Andrew. The Global Guide to Animal Protection. Urbana, Chicago and Springfield: University of Illinois Press, 2014. 297.
  5. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. xix.
  6. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. xii.
  7. Witick, Laura. Eläinrakas Jumala – Andrew Linzeyn teologiset perusteet eläinten oikeuksien edistämiselle kristillisenä velvollisuutena. Teologian osasto. Filosofinen tiedekunta. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2015. 58.
  8. Laitila, Teuvo. Eläinteologia – kohti rakastamisen viisautta ihmisen ja eläimen suhteessa. – Pyhän kosketus luonnossa – Johdatus kristilliseen ekoteologiaan. Toim. Kainulainen, Pauliina. Helsinki: Kirjapaja, 2007. 183–197.
  9. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. 28.
  10. Ks. esim. Linzey, Andrew. Animal Theology. Urbana and Chicago: University of Illinois Press, 1995. 132.
  11. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. 23.
  12. Linzey, Andrew. Animal Theology. Urbana and Chicago: University of Illinois Press, 1995. 134.
  13. Ks. myös Witick, Laura. Eläinrakas Jumala – Andrew Linzeyn teologiset perusteet eläinten oikeuksien edistämiselle kristillisenä velvollisuutena. Teologian osasto. Filosofinen tiedekunta. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2015. 33 - 37.
  14. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. 86.
  15. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. 82.
  16. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. 93.
  17. Ks. esim. Linzey, Andrew. Animal Theology. Urbana and Chicago: University of Illinois Press, 1995. viii; ix.
  18. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. xiv–xv.
  19. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. 25.
  20. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. xvi–xvii.
  21. Linzey, Andrew. Animal Rites – Liturgies of Animal Care. Cleveland: The Pilgrim Press, 2001.32, 101, 108.
  22. Linzey, Andrew. Animal Rites – Liturgies of Animal Care. Cleveland: The Pilgrim Press, 2001.10.
  23. Linzey, Andrew. Animal Rites – Liturgies of Animal Care. Cleveland: The Pilgrim Press, 2001. 2 - 3.
  24. Linzey, Andrew. Animal Theology. Urbana and Chicago: University of Illinois Press, 1995. 141.
  25. Linzey, Andrew. Creatures of the Same God – Explorations in Animal Theology. Winchester: Winchester University Press, 2009. 11.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]