Alfred Kordelinin säätiö
Alfred Kordelinin säätiö, viralliselta nimeltään Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr[1], on vuonna 1918 perustettu suomenkielinen kulttuurirahasto, joka jakoi ensimmäiset stipendinsä 1920. Silloin sen sai muun muassa Jean Sibelius.[2] Säätiön tarkoituksena on tieteen, taiteen, kirjallisuuden ja kansanvalistuksen edistäminen ja kannattaminen. Kaudella 2022–2023 apurahoihin, palkintoihin, jakokuluihin ja kulttuuritoimintaan käytettiin 5,3 miljoonaa euroa.[3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Säätiö perustettiin liikemies Alfred Kordelinin (1868–1917) testamenttilahjoituksen turvin. Kordelin oli kulttuurinystävä ja Suomen tunnetuimpia mesenaatteja. Hän kuoli, kun venäläinen matruusi ampui hänet Suomen itsenäisyyttä edeltäneessä kuohuntavaiheessa niin sanotussa Mommilan kahakassa.[4]
Kordelin ei ehtinyt laatia rahastolleen ohjesääntöä. Kuolinpesän selvittäjät antoivat tehtävän Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntijoille, joiden laatima ohjesääntö vahvistettiin 31. joulukuuta 1918. Talvisodan jälkeen 1940 säätiölle määrätty omaisuuden luovutusvero ja etenkin voimakas inflaatio heikensivät säätiön taloutta, minkä vuoksi jaettavien apurahojen yhteismäärä jäi melko vaatimattomaksi 1970-luvun lopulle saakka. Säätiön taloudellinen asema on kohentunut tuntuvasti 1980-luvulta lähtien.[4]
Alfred Kordelinin säätiöllä on 16 erillisrahastoa, joista yhdeksän on eri puolilla Suomea toimivia kaupunkirahastoja. Ne ovat Huittisten, Hyvinkään, Jyväskylän, Lappeenrannan, Nokian, Raahen, Rauman, Savonlinnan ja Seinäjoen rahastot. Lisäksi säätiöllä on seitsemän kohderahastoa: Gust. Kompan rahasto, Jaakko Kolmosen rahasto, Suomen säveltaiteen tukirahasto, Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100-vuotisrahasto, Urheilun Tuki -rahasto, Viron rahasto sekä Helinä Wähän rahasto.[5]
Stipendien ja apurahojen lisäksi säätiö jakaa palkintoja henkilöille, jotka ovat työllään edistäneet tehokkaasti suomalaista kulttuuria tieteen, taiteen, kirjallisuuden tai kansanvalistuksen alalla. Tunnustuspalkinto voidaan antaa joko elämäntyöstä tai poikkeuksellisen mittavasta saavutuksesta tai suorituksesta. Lisäksi säätiö jakaa kannustuspalkintoja.
Tunnustuspalkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1990: Tuomas Anhava, Eero Hämeenniemi, Eila Rinne, Tapani Valsta
- 1991: Tom Krause, Seppo Zetterberg
- 1992: Juhani Harri, Kalevi Wiik
- 1993: Heikki Hosia, Martti Kainulainen, Marjatta Rautio
- 1994: Juhani Lagerspetz, Rauno Ruuhijärvi
- 1995: Jorma Koivulehto, Ilmari Lahdelma, Liisa Majapuro, Viljo S. Määttälä
- 1996: Ossi Runne, Pentti Virrankoski
- 1997: Helena Anhava, Outi Heiskanen, Kalevi Kahra, Maija Lavonen
- 1998: Tuomas Haapanen, Leevi Kääriäinen
- 1999: Jaakko Itälä, Eeva Kilpi, Kai Laitinen, Rafael Wardi
- 2000: Aarne Laurila, Matti Salminen, Seela Sella, Eeva Tapio
- 2001: Sakari Kiuru, Kirsi Kunnas
- 2002: Raimo Lehti, Helena Pylkkänen
- 2003: Ola Laiho, Asko Parpola
- 2004: Inkeri Anttila, Liisa Pohjola
- 2005: Martti Ahtisaari, Pirkko Lahti, Tuomo Polvinen
- 2006: Reino Hietanen, Holger Thesleff
- 2007: Inkeri Simola-Isaksson, Hannu Soikkanen
- 2008: Paavo Okko, Mirkka Rekola, Matti Rimpelä
- 2009: Maija Lehtonen, Paul Osipow
- 2010: Juhani Pallasmaa, Ritva Valkama
- 2011: Juhani Lokki, Maj-Lis Rajala
- 2012: Pertti Nieminen, Matti Rissanen
- 2013: Elina Haavio-Mannila, Mart Saarma
- 2014: Raija Sollamo, Miina Äkkijyrkkä
- 2015: Laura Ruohonen, Jari Yli-Kauhaluoma, Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistys, Nuorisotutkimusseura[2]
- 2016: Markus Jäntti, Rauli Virtanen, Antti Tanttu, Kaisa Häkkinen[6]
- 2017: Sarah Butcher, Kari Klemelä, Anssi Lassila, Elina Grundström[7]
- 2018: Riina Katajavuori, Suomi-koulujen tuki, Taiteilijaryhmä IC-98, Hannu Salmi
- 2019: Pasi Heikura, Ismo-Pekka Heikinheimo, Harri Vasander, Maria Ylipää
- 2020: Kari Aronpuro, Marja Pirilä, Jyri Manninen, Anneli Sarhimaa
- 2021: Roope Uusitalo, Kaari Utrio, Arkkitehtuuritoimisto Livady[8]
- 2022: Dalia Stasevska, Minna Halme, Ilari Sääksjärvi[9]
- 2023: Olli Vapalahti, Stefan Moster, Faktabaari[10]
Lähde (1923–2021)[11]
Kannustuspalkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2001: Jaakko Hämeen-Anttila, Juha Kaakko, Reko Lundán, Oppiva Ylä-Karjala -projekti
- 2002: Juuso Välimäki, KOM-teatteri, Setlementtinuorten liitto ry
- 2003: Markku Nieminen, Kimmo Pietiläinen, Suomen Luonto -lehti
- 2004: Osuuskunta Forum Box, Harri Siiskonen, Jussi (Juba) Tuomola
- 2005: Arkkitehti-lehti, Juha Hurme, Suomen Elämäntarinayhdistys ry
- 2006: Johanna Laakso, Marjatta Hanhijoki, Osuuskunta Toivo
- 2007: Annamari Sipilä, Ilpo Vattulainen, Zodiak – Uuden tanssin keskus
- 2008: Aapo Häkkinen, Hanna Kokko, Kristian Smeds
- 2009: Arkkitehtiryhmä Hollmén, Reuter ja Sandman, Ville Ranta, Katri K. Sieberg
- 2010: Kapsäkki Osuuskunta, Mikko Ritala, Panu Tuomi
- 2011: Markku Lanne, Kritiikki-julkaisu, Galleria Huuto
- 2012: Lauri Nummenmaa, Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari, Maarit Tastula
- 2013: Eero Aho, Musiikkiyhtye Frigg, Lukukeskus ry
- 2014: Jaakko Aspara, Jaakko Yli-Juonikas, Käsi- tai taideteollisuusliitto Taito ry
Elämä kertomuksena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alfred Kordelinin säätiö pyrkii myös edistämään kansantajuisten, tieteellispohjaisten elämäkertojen aikaansaamista itsenäisyyden ajan suomalaisista vaikuttajista. Elämä kertomuksena -projekti on tuottanut muun muassa seuraavat teokset:
- 1992: Kalevi Kalemaa: Sylvi-Kyllikki Kilpi, Sörnäisten tyttö
- 1993: Ritva Sievänen-Allen: Tyttö venheessä : Elsa Enäjärvi-Haavion elämä 1901–1951
- 1994: Juha Vahe: Kenraali Paavo Talvela : sodan ja rauhan tehtävissä
- 1997: Vesa Saarikoski: Keskustajääkäri Aarne Sihvo
- 1998: Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo: Gerda Rytin elämäkerta I
- 1998: L. J. Niinistö: Paavo Susitaival 1896–1993 : aktivismi elämänasenteena
- 1998: Martti Ahti: Ryssän vihassa : Elmo Kaila 1888–1993
- 1999: Pekka Hako: Jorma Hynninen : omalla maalla
- 2000: Matti Lukkari: Vastuunkantaja : Aito Keravuoren sotilaselämä
- 2000: Yrjö Hosiaisluoma: Lauri Viljanen
- 2000: Anne Mattsson: Sylvi Kekkosen elämäkerta
- 2000: Pekka Hako: Ahti Sonninen
- 2000: Hannu-Ilari Lampila: Mirjamin laulu
- 2001: Väinö Kuukka, Raija Majamaa, Hannu Vepsä: Elias Lönnrot
- 2001: Vesa Vares, Kaisa Häkkinen: Sanan valta : E. N. Setälän poliittinen, yhteiskunnallinen ja tieteellinen toiminta
- 2001: L. J. Niinistö: Bobi Sivén : Karjalan puolesta
- 2001: Tapani Ruokanen: Turja kriivari : reportaasi 1900-luvun Suomesta
- 2002: Matti Vainio: ”Nouskaa aatteet!” Robert Kajanus : elämä ja taide
- 2002: Matti Mäkelä: Leveäharteinen ajattelija
- 2002: Paavo Virkkunen (nuorempi): Lannistumaton : Paavo Virkkusen elämä
- 2002: Sakari Warsell: Georg Malmstén : Suomen iskelmäkuningas
- 2003: Pentti Savolainen: Tom Krause : täydellinen vapaus
- 2003: Kalevi Kalemaa: Edvin Laine : sisulla ja tunteella
- 2003: Pertti Lassila: Ihanteiden isänmaa : Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus
- 2004: Pekka Hako: Unohtumaton Martti Talvela
- 2004: Päivi Aikasalo: Alli Wiherheimo
- 2004: Keijo K. Kulha: Mies ja vuosisata : pääkonsuli Aarne Koskelon tarina 1900–1998
- 2005: Seppo Heikki Salonen: Puotipuksusta suureksi toveriksi : Onni Toivosen elämä
- 2004: Päivi Tapola: Ajan paino : jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä
- 2006: Riitta Mäkinen – Anna Liisa Sysiharju: Eteenpäin ja ylöspäin : Hedvig Gebhardin osuus ja toiminta
- 2006: Keijo K. Kulha: Jutikkala : tinkimätön akateemikko
- 2007: Päivi Tapola: Kenraalien kirjeet
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 22.5.2024.
- ↑ a b Kordelinin palkinto, Ylen uutiset, viitattu 7.11.2015
- ↑ Vuosikertomus 2023 Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 22.5.2024.
- ↑ a b ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖ 1920-2020
- ↑ Kaupunki- ja kohderahastot Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 22.5.2024.
- ↑ Alfred Kordelinin palkintoihin 120 000 euroa 6.11.2016. Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 5.12.2016.
- ↑ JSN:n puheenjohtaja Elina Grundströmille 30 000 euron tunnustuspalkinto – Alfred Kordelinin säätiö jakoi apurahoina 3,2 miljoonaa euroa Helsingin Sanomat. 6.11.2017. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Suvi Ahola: Kaari Utrio palkittiin ”vertaansa vailla” olevasta elämäntyöstään kirjailijana: Alfred Kordelinin säätiön 50 000 euron palkinnot saivat myös professori Roope Uusitalo ja arkkitehtitoimisto Livady 6.11.2021. Sanoma company. Viitattu 6.11.2021.
- ↑ Suvi Ahola: Kapellimestari Dalia Stasevska sai Alfred Kordelinin säätiön 50 000 euron palkinnon HS.fi. 6.11.2022. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.11.2022.
- ↑ Riitta Koivuranta: Kordelinin säätiö antaa 50 000 euroa virologi Olli Vapalahdelle, kirjallisuudenkääntäjä Stefan Mosterille sekä Faktabaarille HS.fi. 6.11.2023. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Alfred Kordelinin säätiön palkinnonsaajat 1923–2021 (pdf) Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 7.7.2022.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Halila, Aimo: Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto 1918–1988. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 528. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990. ISSN 0355-1768. ISBN 951-717-620-1.
- Parpola, Antti – Saarinen, Sirkka: Säätiö: Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto 1920–2020. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-36279-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alfred Kordelinin säätiö
- Kordelinin säätiö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Kordelinin säätiö sivistyselämämme tukijana, Aamulehti, 07.11.1937, nro 301, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
