Alatskivi järv

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alatskivi järv
Valtiot Viro
Maakunnat Tartumaa
Kunnat Peipsiäären kunta
Koordinaatit 58°36′23″N, 27°07′43″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Alatskivi jõen valuma-alue
Järveen tulevat joet Alatskivi jõgi
Laskujoki Alatskivi jõgi [1]
Järvinumero VEE2059200
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 35,3 m mpy. [1]
Pituus 0,78 km [1]
Leveys 0,09 km [1]
Rantaviiva 4,49 km [1]
Pinta-ala 23,8 ha [1]
Valuma-alue 34 km²
Saaria 2 [1]
Kartta
Alatskivi järv
Kartanon päärakennus lounaaseen päin katsottuna.
Kartanon sepänpaja vedenäärellä.
Kalevipojan säky on nimitys muinaislinnalle, jota käytettiin rauta-ajalla.

Alatskivi järv (myös Alatskivi paisjärv) on Virossa Tartumaalla Peipsiäären kunnan Alatskivin kauppalan ja Peatskivin kylässä sijaitseva padottu järviallas. Virolaisessa vesistönimistössä pais tarkoittaa patoa eli järvi on patojärvi.[1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on 780 metriä pitkä, 90 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 23,8 hehtaaria, johon luetaan mukaan sen saaret. Se sijaitsee kapeassa laaksossa, jossa on jyrkähköt rinteet. Se on muodostettu patoamalla joki uomastaan nykyiseen laajuuteensa pienellä padolla. Padon takana olevaa järvenosaa kutsutaankin Vesijärveksi (veski on suomeksi vesimylly). Sen pinta-ala on 8,1 hehtaaria [a]. Veskijärvi jää kapean niemen taakse ja niemen yläpuolella aukeaa järven laajempi osa. Niemessä sijaitsee jalankulkusilta, jota kutsutaan nimellä Turbasild. Järven yläosaa kutsutaan nimellä Lossijärvi (suom. Linnajärvi) ja sen pinta-ala on 14,8 hehtaaria [a] . Ilmakuvien perusteella se vaikuttaa olevan matala. Järvellä on useita pieniä saaria, joista osa katoaa korkean veden aikana. Suurin saari on halkaisijaltaan 130 metriä ja toiseksi suurin 30 metriä leveä. Pohjoisrannasta työntyy järvelle suora, 130 metriä pitkä ja kapea niemi. Etelärannassa sijaitsee Alatskivin kartano (tai -linna), jonka puistoalue vie lähes koko järven etelärannan. Järven länsipään rantaan laskeutuu Lokutamäen rinteitä. Tämä muinaislinna tunnetaan Virossa yleisesti Kalevanpojan sängyn (Kalevipoja säng) nimellä [2]. Padon takana joen ylittää Tartoon vievä maantie. Maantien vieressä on maatila, mutta muuten on järvi asutuksesta autio.[1][3][b][a]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvessä on sijainnut vesimylly jo Ruotsinvallan ajalla. Sitten 1800-luvulla läheisen kartanon haltija kasvatti järven pinta-alaa niin, että vielä 1900-luvun alkupuolella Veskijärven pinta-ala oli 8 hehtaaria ja ylempi Lossijärven ala oli 7 hehtaaria. Vuonna 1973 mitattiin järven syvyydeksi padon juuressa kolme metriä.[4]

Vuoden 2014 helmikuussa vesi pääsi valloilleen padon hajottua. Onnettomuudessa hajosi muun muassa silla pylväs ja kävelysillan säädin. Patojärven vedenpinta aleni onnettomuudessa 1,0–1,5 metriä. Seuraavana kesänä järvi oli käytännössä tyhjentynyt, kun vain pienissä syvänteissä oli enää vettä.[5][a]

Luontoarvoja ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi soveltuu uimiseen ja kalastukseen ja siinä elää runsaasti kalaa [4]. Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti hypertrofiseksi järveksi, kun veden ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkealla (vir. hüpertroofne tai liigtoiteline, HY). Silloin on järven biomassa suuri sekä mikrobitason että vesikasvillisuuden osalta.[3]

Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alatskivi järv kuuluu Alatskivi jõen valuma-alueeseen ja se on pääuoman läpivirtausjärvi. Se on joen alin järvi, jonka padolta on Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan matkaa 4,6 kilometriä. Järven valuma-alueen pinta-ala on 34 neliökilometriä. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tieto on peräisin vironkielisesta artikkelista et:Alatskivi järv, mutta sitä ei ole voitu vahvistaa muista lähteistä.
  2. a b Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Alatskivi järv (VEE2059200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 1.10.2020. (viroksi)
  2. 12784 Linnus "Kalevipoja säng", Kultuurimälestiste register, viitattu 1.10.2020
  3. a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.10.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. a b Alatskivi järv (Alatskivi paisjärv), kalapeedia.et, viitattu 1.10.2020
  5. Kohler, Vilja: Alatskivi vallavanem: Loodus tuli meid nuhtlema, postimees.ee, viitattu 1.10.2020