Ahvenanmaan maakuntavaalit 2019

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ahvenanmaan maakuntavaalit 2019
Ahvenanmaa
2015 ←
20. lokakuuta 2019 → 2023

Kaikki 30 paikkaa maakuntapäiville
16 paikkaa tarvitaan enemmistöön
Äänestysprosentti
  • 69,1 % Laskua 1,3 %-yks.
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
 
Johtaja Jörgen Pettersson Katrin Sjögren Annette Holmberg-Jansson
Puolue Keskusta Liberaalit Maltilliset
Viime vaalit 7 paikkaa, (21,7 %) 7 paikkaa, (23,3 %) 5 paikkaa, (17,8 %)
Saadut paikat 9 6 4
Paikkojen muutos Nousua 2 Laskua 1 Laskua 1
Äänet 3 966 2 788 1 962
Kannatus 27,9 % 19,6 % 13,8 %
Muutos Nousua 6,2 %-yks. Laskua 3,7 %-yks. Laskua 4,0 %-yks.

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
 
Johtaja Bert Häggblom Camilla Gunell Alfons Röblom ja Annette Bergbo
Puolue Sitoutumaton kokoomus Sosiaalidemokraatit Kestävä aloite
Viime vaalit 3 paikkaa, (9,6 %) 5 paikkaa, (15,8 %) 0 paikkaa, (0,8 %)
Saadut paikat 4 3 2
Paikkojen muutos Nousua 1 Laskua 2 Nousua 2
Äänet 1 926 1 292 1 182
Kannatus 13,6 % 9,1 % 8,3 %
Muutos Nousua 4,0 %-yks. Laskua 8,3 %-yks. Nousua 7,5 %-yks.

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue
 
Johtaja Axel Jonsson Stephan Toivonen
Puolue Ahvenanmaan tulevaisuus Åländsk Demokrati
Viime vaalit 2 paikkaa, (7,4 %) 1 paikka, (3,6 %)
Saadut paikat 1 1
Paikkojen muutos Laskua 1 Muuttumaton 0
Äänet 659 419
Kannatus 4,6 % 3,0 %
Muutos Laskua 2,8 %-yks. Laskua 0,6 %-yks.

Ahvenanmaan maakuntavaalit 2019 järjestettiin 20. lokakuuta 2019. Maakuntavaaleilla valittiin Ahvenanmaan maakuntapäiville 30 edustajaa neljäksi vuodeksi eli kaudelle 2019–2023.

Suurimmaksi puolueeksi Liberaalien ohi nousi Keskusta, joka nosti paikkamääränsä seitsemästä yhdeksään. Eniten kannatustaan nosti Kestävä aloite, joka nousi maakuntapäiville kahdella edustajalla. Suurimman tappion kärsi Sosiaalidemokraatit, jonka kannatus laski 8,2 prosenttiyksikköä.

Ahvenanmaan maakuntavaalien 2019 tulos
Puolueet Äänet Paikat
Ääniä % +/– Paikat +/–
Keskusta C 3 970 27,8 Nousua 6,1 9 Nousua 2
Liberaalit L 2 803 19,7 Laskua 3,6 6 Laskua 1
Maltilliset M 1 967 13,8 Laskua 4,0 4 Laskua 1
Sitoutumaton kokoomus Ob 1 935 13,6 Nousua 4,0 4 Nousua 1
Sosiaalidemokraatit S 1 312 9,2 Laskua 8,2 3 Laskua 2
Kestävä aloite HI 1 187 8,3 Nousua 7,5 2 Nousua 2
Ahvenanmaan tulevaisuus ÅF 666 4,7 Laskua 2,7 1 Laskua 1
Åländsk Demokrati ÅD 418 2,9 Laskua 0,7 1 Muuttumaton
Yhteensä 14 258 100 % 30

Lähde: val.ax (Arkistoitu – Internet Archive), JCI Mariehamn (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)


Valituksi tulleet edustajat (ministerit merkitty sulkeisiin)[1]
C L M Ob S HI ÅF ÅD
Veronica Thörnroos

(maaneuvos)

Katrin Sjögren Fredrik Karlström

(ministeri)

Bert Häggblom Camilla Gunell Alfons Röblom

(ministeri)

Anders Eriksson Stephan Toivonen
Roger Nordlund

(ministeri)

John Holmberg Tage Silander Marcus Måtar Nina Fellman Simon Holmström
Harry Jansson

(ministeri)

Simon Påvals Jörgen Strand Stellan Egeland Jessy Eckerman
Liz Mattsson Rainer Juslin Annette Holmberg-Jansson

(ministeri)

Lars Häggblom
Jörgen Pettersson Ingrid Zetterman
Mikael Lindholm Pernilla Söderlund
Jesper Josefsson
Robert Mansén
Roger Höglund

Hallituksen muodostivat keskusta, maltilliset, sitoutumaton kokoomus ja kestävä aloite. Maaneuvoksen rooliin nousi keskustan puheenjohtaja Veronica Thörnroos ja muita ministereitä on seitsemän, joiden vastuualueet ovat: [2]

  • Harry Jansson: varamaaneuvos, sisäministeri
  • Roger Nordlund: valtiovarainministeri
  • Annika Hambrudd 1: opetus- ja kulttuuriministeri
  • Fredrik Karlström: elinkeinoministeri
  • Annette Holmberg-Jansson: sosiaali- ja terveysministeri sekä pohjoismaisen yhteistyön ministeri
  • Alfons Röblom: kehitysministeri
  • Christian Wikström 1: infrastruktuuriministeri

1 Hambrudd ja Wikström eivät ole edustajia maakuntapäiville.

Ahvenanmaan tulevaisuuden kriisi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hieman yli viikko vaalien jälkeen, 28. lokakuuta, Ahvenanmaan tulevaisuus ajautui kriisiin, kun sen ainoa valituksi tullut edustaja Anders Eriksson ilmoitti loikkaavansa keskustan riveihin. Eriksson oli jättänyt keskustan hetkellisesti 1990-luvulla.[3].

Eriksson palasi ÅF:n riveihin jo 9. marraskuuta. Yhtenä syynä oli mm. se, että Eriksson toimii Euroopan vapaan allianssin, jonka jäsen Ahvenanmaan tulevaisuus on, varapuheenjohtajana.[4]

  1. Resultat i lagtingsvalet 28.10.2019. Ålands landskapsregering. Arkistoitu 29.10.2019. Viitattu 11.2.2020. (ruotsiksi)
  2. Harald, Emma: De här är de nya ministrarna på Åland Hufvudstadsbladet. 21.11.2019. Viitattu 12.2.2020. (ruotsiksi)
  3. Henriksson, Malin & Sjöblom Owe: Eriksson byter till Centern Ålands Radio och Tv Ab. 28.10.2019. (ruotsiksi)
  4. Bredenberg, Felcia: Anders Eriksson går tillbaka till Ålands framtid Nya Åland. 2.11.2019. Viitattu 12.2.2020. (ruotsiksi)