Ruotsin jalkapallomaajoukkue

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ruotsin miesten jalkapallomaajoukkue)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsi
Lempinimi Blågult (suom. Sinikeltainen)
Liitto Svenska Fotbollförbundet (SvFF)
Maanosaliitto UEFA (Eurooppa)
Kenttä Friends Arena
Valmentaja Jon Dahl Tomasson
Kapteeni Victor Lindelöf
Eniten otteluita Anders Svensson (147)
Eniten maaleja Zlatan Ibrahimović (62)
FIFAn maakoodi SWE
FIFA-ranking 23 (26.10.2023) [1]
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu

 Ruotsi 11 - 3 Norja 
(Göteborg, Ruotsi; 12. heinäkuuta 1908)

Suurin voitto

 Ruotsi 12 - 0 Latvia 
(Tukholma, Ruotsi; 29. toukokuuta 1927)
 Ruotsi 12 - 0 Etelä-Korea 
(Lontoo, Englanti; 5. elokuuta 1948)

Suurin tappio

 Iso-Britannia 12 - 1 Ruotsi 
(Lontoo, Englanti; 20. lokakuuta 1908)

MM-kilpailut
Esiintymiset 12 (ensimmäiset 1934)
Paras MM-sijoitus Hopeaa (1958)
EM-kilpailut
Esiintymiset 7 (ensimmäiset 1992)
Paras sijoitus Välierissä (1992)
Mitalit
Maa:  Ruotsi
Miesten jalkapallo
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1958
Pronssia Pronssia Brasilia 1950
Pronssia Pronssia Yhdysvallat 1994
EM-kilpailut
   Välierissä Ruotsi 1992


Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Lontoo 1948
Pronssia Pronssia Pariisi 1924
Pronssia Pronssia Helsinki 1952

Ruotsin jalkapallomaajoukkue (ruots. Sveriges herrlandslag i fotboll) edustaa Ruotsia kansainvälisissä miesten jalkapallon maajoukkuekilpailuissa. Joukkue toimii Ruotsin jalkapalloliiton alaisuudessa. Historiallisesti katsoen Ruotsi kuuluu maailman vahvimpien jalkapallomaiden joukkoon. Se voitti Lontoon olympialaisissa 1948 olympiakultaa ja on selviytynyt MM-kisojen lopputurnaukseen 12 kertaa ja saavuttanut kolme mitalisijaa. EM-lopputurnauksessa Ruotsi on pelannut seitsemän kertaa ja yltänyt parhaimmillaan välieriin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi on perinteisesti ollut vahva joukkue kansainvälisessä jalkapallossa. Se on osallistunut 12 kertaa maailmanmestaruuskilpailuihin ja voittanut kolme mitalia olympialaisissa. Ruotsin joukkue voitti hopeaa vuoden 1958 maailmanmestaruuskilpailuissa, joissa se oli isäntäjoukkueena. Ruotsi hävisi finaalissa Brasilialle 5–2. Ruotsi on sijoittunut kolmannelle sijalle vuosina 1950 ja 1994. Vuonna 1938 joukkue sijoittui neljänneksi.

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi pelasi ensimmäisen kansainvälisen ottelunsa Norjaa vastaan 12. heinäkuuta 1908 ja voitti sen 11–3. Muut pelit vuonna 1908 olivat Englantia, Isoa-Britanniaa, Alankomaita (kahdesti) ja Belgiaa vastaan. Ruotsi hävisi kaikki viisi ottelua. Samana vuonna Ruotsi kilpaili vuoden 1908 kesäolympialaisissa. Ruotsi kuitenkin hävisi ottelun olympialaisissa Isoa-Britanniaa vastaan 1–12. Se on edelleen suurin häviö Ruotsin maajoukkueen historiassa. Ruotsi osallistui myös olympialaisiin vuosina 1912 (isäntämaana), 1920 ja 1924, jolloin Ruotsi voitti pronssia ja ensimmäisen mitalinsa.

Vuonna 1916 Ruotsi voitti ensimmäistä kertaa Tanskan.

Maailmanmestaruuskilpailut 1938[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1938 maailmanmestaruuskilpailut olivat Ruotsille toiset. Ensimmäisessä ottelussa Ruotsin piti pelata Itävaltaa vastaan, mutta Saksan miehittäessä Itävallan, Itävalta ei voinut osallistua turnaukseen. Sen sijaan Ruotsi sai puolivälierissä vastaansa Kuuban, jonka Ruotsi voitti lukemin 8–0. Välierissä Ruotsi sai vastaansa Unkarin, jolle se hävisi lukemin 1–5. Ruotsin seuraava ottelu oli pronssiottelu, jossa vastaan asettui Brasilia. Ruotsi hävisi ottelun 2–4, ja sijoittui turnauksessa neljänneksi.

Kesäolympialaiset 1948[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä ottelussa Ruotsi pelasi Itävaltaa vastaan. Itävallan joukkue oli pätevä ilman ammattipelaajia, mikä oli yllätys, sillä Itävallan liigassa oli monia ammattipelaajia, jotka saivat pelata turnauksessa.lähde? Ottelu pelattiin White Hart Lanella Lontoossa ja Ruotsi voitti sen 3–0. Toisessa ottelussa, Ruotsi pelasi Koreaa vastaan ja voitti sen 12–0, ollen yksi Ruotsin jalkapallohistorian suurimmista voitoista. Välierissä Ruotsi kohtasi Tanskan voittamalla heidät 4–2.

Maailmanmestaruuskilpailut 1950[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailuissa 1950 Ruotsin jalkapalloliitto ei sallinut ammattilaisjalkapalloilijoiden pelata turnauksessa, joten Ruotsin joukkue koostui amatööripelaajista. Yhtenä turnauksen kuudesta eurooppalaisjoukkueesta Ruotsi pelasi samassa lohkossa Italian ja Paraguayn kanssa. Intia oli vetäytynyt lohkosta pois jo ennen turnausta.

Ensimmäisessä ottelussaan Ruotsi voitti Italian 3–2. Toinen ottelu päättyi 2–2 tasapeliin Paraguayn kanssa. Ruotsi eteni seuraavalle kierrokselle eniten pisteitä lohkossaan saavuttaneena joukkueena.

Jatkopeleissä toisella kierroksella Ruotsi sai ensimmäiseksi vastustajakseen kisaisäntä Brasilian. Ottelu pelattiin Maracanãlla yleisömäärän ollessa 138 000, joka oli ennätys Ruotsin maajoukkueen otteluissa siihen mennessä. Ottelu päättyi Brasilian 7–1 voittoon ja sen jälkeen on huhuttu, että lähes kaikki brasiliaiset katsojat hyvästelivät ruotsalaiset heidän huiveillaanlähde?.

Seuraavassa ottelussa vastassa oli Uruguay, jonka Ruotsi kohtasi ensimmäistä kertaa historiassa. Ottelu pelattiin São Paulossa. Uruguay voitti luvuin 3–2, minkä myötä Ruotsi menetti mahdollisuutensa maailmanmestaruuteen.

Pronssimitalit ratkaissut ottelu pelattiin São Paulossa Ruotsin ja Espanjan välillä. Ruotsi voitti ottelun 3–1 Stig Sundqvistin (15'), Bror Mellbergin (34') ja Karl-Erik Palmérin (79') tekemillä maaleilla. Ruotsi sijoittui turnauksessa kolmanneksi ja voitti ensimmäisen maailmanmestaruuskilpailuiden mitalinsa. Parhaana eurooppalaisjoukkueena Ruotsi sai kutsumanimekseen "epäviralliset Euroopan mestarit".

Kesäolympialaissa vuonna 1952 Helsingissä Ruotsi jatkoi vahvoja otteitaan ja saavutti olympiapronssia. Seuraavana vuonna jalkapalloliitto ei antanut ammattilaisten pelata joukkueessa ja tämän vuoksi Ruotsi ei osallistunut vuoden 1954 maailmanmestaruuskilpailuihin.

Maailmanmestaruuskilpailut 1958[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi voitti hopeaa maailmanmestaruuskilpailuissa 1958.

Vuonna 1956 Ruotsin jalkapalloliitto päätti sallia ammattilaispelaajien pelaamisen maajoukkueessa, mitä Ruotsin jalkapallokannattajat toivoivat. Maailmanmestaruuskilpailuissa 1958 Ruotsi oli isäntämaa, ja samassa lohkossa sen kanssa pelasivat Meksiko, Unkari ja Wales.

Ensimmäisessä ottelussa, vastaan asettui Meksiko. Ottelu pelattiin Råsunda Stadiumilla, Solnassa. Ottelua oli seuraamassa 32 000 katsojaa. Ruotsi voitti ottelun lukemin 3–0, ottaen samalla lohkon kärkipaikan. Seuraava ottelu oli Unkaria vastaan, joka oli sijoittunut vuoden 1954 maailmanmestaruuskilpailuissa toiseksi ja voittanut vuoden 1952 olympialaiset. Ottelu päättyi Ruotsin 2–1 voittoon, jossa molemmat maalit teki Kurt Hamrin. Seuraava ottelu Walesia vastaan päättyi 0–0 tasapeliin.

Pelatessaan aina puolivälierissä, myös tämä ottelu pelattiin Råsundan stadionilla neljännen kerran maailmanmestaruuskilpailuissa. Vastassa oli Neuvostoliitto, jonka Ruotsi voitti lukemin 2–0.

Välierät pelattiin Ullevissa, Göteborgissa. Se oli myös ainoa ottelu, jolloin Ruotsi ei pelannut turnauksen aikana Råsundassa. Yleisöä oli noin 50 000 henkilöä, ja se oli yksi Ruotsin katsotuimpia otteluita turnauksessa. Länsi-Saksa johti ottelua aluksi 1–0, kun Erich Juskowiak teki ottelun avausmaalin 59. peliminuutilla. Ruotsi voitti ottelun lopulta lukemin 3–1.

Finaali pelattiin Råsundalla isäntämaa Ruotsin ja vuoden 1950 maailmanmestaruuskilpailuissa toiseksi sijoittuneen Brasilian välillä. Yhteensä ottelua oli seuraamassa noin 52 000 henkilöä. Brasilia voitti maailmanmestaruuskilpailut ensimmäistä kertaa voittamalla Ruotsin finaalissa lukemin 5–2. Ruotsi sai turnauksesta hopeaa ja se on edelleen Ruotsin jalkapallohistorian paras sijoitus maailmanmestaruuskilpailuissa.

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karsinnoissa vuoden 1962 maailmanmestaruuskilpailuihin Ruotsi voitti lohkon vaikuttavalla tavalla tehdem 10 maalia ja päästäen vain 3. Ruotsilla oli mahdollisuus voittaa oman lohkon play-off-ottelussa Sveitsi ja päästä loppuotteluihin karsinnoissa. Ottelu pelatiin Länsi-Berliinissä, ja Sveitsi voitti ottelun lukemin 2–1.

Ruotsi ei edennyt vuoden 1964 Euroopan-mestaruuskilpailuihin. Karsinnat alkoivat Norjaa vastaan, jolloin Ruotsi voitti ensimmäisen osaottelun ja toinen osaottelu päättyi tasatulokseen. Toisella kierroksella vastaan asettui Jugoslavia. Ensimmäinen osaottelu päättyi tasapeliin ja toinen osaottelu Ruotsin 2–3 voittoon. Puolivälierissä Ruotsi pelasi hallitsevaa mestaria Neuvostoliittoa vastaan. Ensimmäinen osaottelu päättyi tasapeliin ja toinen osaottelu Neuvostoliiton voittoon. Ruotsi ei näin ollen selviytynyt lopputurnaukseen.

Karsinnoissa maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 1966 Ruotsi pelasi lohkossa 2. Ruotsi aloitti karsinnat tasapelillä Länsi-Saksaa vastaan ja jatkoi 3–0 voitolla Kyprosta vastaan. Vain lohkon voittaja selviytyi lopputurnaukseen ja Ruotsi menetti mahdollisuutensa häviämällä viimeisessä pelissä Länsi-Saksalle.

Ruotsi osallistui karsintoihin Euroopan-mestaruuskilpailuihin vuonna 1968. Joukkue sijoittui kolmannelle sijalle lohkossaan eikä päässyt lopputurnaukseen.

Ruotsin suurin menestys 1960-luvulla oli pääsy maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 1970, jolloin se kukisti karsinnoissa Norjan ja Ranskan. Ruotsi sijoittui lohkossa kolmanneksi ja ei näin ollen päässyt mukaan jatkopeleihin. Lohkon voitti Italia, joka voitti myös samassa turnauksessa hopeaa.

Maailmanmestaruuskilpailut 1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1974 maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnoissa Ruotsi pelasi samassa lohkossa Itävallan, Unkarin ja Maltan kanssa. Ruotsi ratkaisi ottelun Gelsenkirchenissä pelatussa ottelussa voittamalla klassisessa karsintaottelussa Itävallan. Ruotsi eteni täten lopputurnaukseen.

Lopputurnauksessa Ruotsi pelasi samassa lohkossa Uruguayn, Alankomaiden ja Bulgarian kanssa. Ensimmäinen ottelu Bulgariaa vastaan päättyi tasapeliin. Toinen ottelu Alankomaita päättyi myös tasapeliin. Viimeinen alkulohkon oma ottelu oli Uruguayta vastaan. Ottelu oli Ruotsin ensimmäinen voitto 3–0 tuloksella Roland Sandbergin (74') ja Ralf Edströmin (46', 77') tekemillä maaleilla. Ruotsi sijoittui alkulohkossa toiselle sijalle ja eteni näin ollen jatkopeleihin.

Jatko-otteluissa Ruotsi koki ensimmäisessä ottelussa tappion Puolaa vastaan lukemin 0–1. Tilanne Puolaa vastaan pelatun tappion jälkeen oli, että jos Ruotsi häviää Länsi-Saksaa vastaan yhden maalin erolla ja Jugoslavia voittaa Puolan niin Ruotsi pääsisi pronssiotteluun. Puolan voittaessa Jugoslavian 2–1, Ruotsin tuli voittaa isäntämaa Länsi-Saksa, sijoittuessaan lohkossa vähintään toiseksi.

Ottelu Länsi-Saksaa vastaan pelattiin Düsseldorfissa, jossa yleisökapasiteeti oli 66 500. Ruotsin hyökkääjä Ralf Edström vei joukkueensa 0–1 johtoon 24. peliminuutilla. Toisella puoliajalla Länsi-Saksa alkoi hallita enemmän peliä ja tuli tasoihin 52. peliminuutilla. Länsi-Saksa voitti ottelun lukemin 4–2. Ottelun jälkeen saksalaiset pelaajat kommentoivat, että ottelu Ruotsia vastaan oli heidän paras pelaamansa peli koko turnauksessalähde?. Viimeisen ottelunsa Ruotsi pelasi Düsseldorfissa Jugoslaviaa vastaan. Ruotsi voitti tämän ottelun lukemin 2–1. Ruotsi sijoittui lopputurnauksessa viidennelle sijalle. Joukkueen parhaimmat pelaajat turnauksessa olivat Ronnie Hellström, Bo Larsson ja Björn Nordqvist.

Ruotsi ei onnistunut pääsemään vuoden 1976 Euroopan-mestaruuskilpailuiden lopputurnaukseen. 11. toukokuuta 1976, Ruotsi hävisi ensimmäisen kerran vuoden 1937 jälkeen kotiottelussa Tanskalle.

Vuonna 1978 Ruotsi onnistui pääsemään kolmannen kerran peräkkäin maailmanmestaruuskilpailuihin. Ruotsi pelasi karsinnoissa samassa lohkossa Sveitsin ja Norjan kanssa. Karsintaottelut pelattiin vuosina 1976 ja 1977, ja Ruotsi onnistui pääsemään niiden jälkeen lopputurnaukseen. Lopputurnauksen ensimmäisessä ottelussa Ruotsi pelasi 1–1 tasapelin Brasiliaa vastaan, jossa Ruotsin ainoan maalin teki Thomas Sjöberg. 1–1 tulos oli lopputurnauksessa Ruotsin paras tulos, sillä sen jälkeen joukkue hävisi Itävallalle (0–1) ja Espanjalle (0–1). Ruotsi sijoittui alkulohkossaan viimeiseksi yhdellä pisteellä ja maalierolla 1–3. Jotkin huippupelaajat vuodelta 1974 olivat mukana turnauksessa, mutta uusiakin pelaajia oli mukana, kuten esimerkiksi Anders Linderoth, Hasse Borg ja Torbjörn Nilsson.

1979–1990[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnistuneen 1970–luvun jälkeen, Ruotsi vaihtoi päävalmentajaa. Uudeksi päävalmentajaksi nousi Lars "Laban" Arnesson. Arnesson toimi ennen maajoukkueeseen tulemista Östers IF:n päävalmentajana. Ruotsi karsiutui pois vuoden 1982 maailmanmestaruuskilpailujen lopputurnauksesta sijoituttuaan karsinnoissa kolmanneksi Skotlannin ja Pohjois-Irlannin kanssa. Vuonna 1983 Ruotsi kohtasi Brasilian Göteborgissa pelatussa ystävyysottelussa, joka päättyi 3–3 tasapeliin. Ruotsi ei myöskään onnistunut nousemaan vuoden 1984 Euroopan-mestaruuskilpailuihin karsinnoista. Joukkue ei myöskään selviytynyt karsinnoista vuoden 1986 maailmanmestaruuskilpailuihin. Lars "Laban" Arnesson toimi päävalmentajana vuosina 1980–1986 ja hänen aikanaan Ruotsi ei onnistunut pääsemään yhtään kertaa lopputurnaukseen niin Maailman- kuin Euroopan-mestaruuskilpailuissakaan. Olle Nordin tuli Arnessonin tilalle päävalmentajaksi ja hänen aikanaan Ruotsi ei onnistunut pääsemään vuoden 1988 Euroopan-mestaruuskilpailuihin. Ruotsi ei kaiken kaikkiaan onnistunut pääsemään mihinkään arvokilpailuihin 1980-luvulla. Vuonna 1990 Ruotsi pääsi kahdentoista vuoden tauon jälkeen vuoden 1990 maailmanmestaruuskilpailuihin sijoittumalla karsinnoissa ensimmäiseksi. Lopputurnauksessa Ruotsi hävisi alkulohkossaan kaikki ottelut Brasiliaa, Skotlantia ja Costa Ricaa vastaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun Ruotsi jäi ilman pisteitä maailmanmestaruuskilpailujen lopputurnauksessa. Maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen Olle Nordin erosi tehtävästään ja Nisse Andersonista tuli väliaikainen päävalmentaja siihen saakka, kunnes uusi vakituinen päävalmentaja Tommy Svensson aloitti tehtävässään vuonna 1991.

Euroopan-mestaruuskilpailut 1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin toimiessa isäntämaana vuoden 1992 Euroopan-mestaruuskilpailuissa se myös pelasi ensimmäisen kerran kyseisessä turnauksessa. Ruotsi pelasi samassa lohkossa Tanskan, Ranskan ja Englannin kanssa. Ruotsi eteni alkulohkosta välieriin, mutta välierissä Ruotsi hävisi Saksaa vastaan tuloksella 2–3. Näin ollen Ruotsi sijoittui turnauksessa neljänneksi, joka oli joukkueen paras sijoitus kyseisessä turnauksessa siihen mennessä.

Maailmanmestaruuskilpailut 1994[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi selviytyi vuoden 1994 maailmanmestaruuskilpailuihin karsinnoista yhdessä Bulgarian kanssa. Ruotsi pelasi lohkossa B yhdessä Brasilian, Kamerunin ja Venäjän kanssa. Ensimmäinen ottelu Kamerunia vastaan oli päättyä 1–2 tappioon, mutta 75. peliminuutilla Martin Dahlin sai tehtyä maalin Henrik Larssonin syötöstä ja ottelu päättyi tulokseen 2–2. Seuraava ottelu oli Venäjää vastaan, jossa Venäjä pääsi johtoon aikaisessa vaiheessa rangaistuspotkulla. Ruotsi sai kuitenkin myös rangaistuspotkun, josta Tomas Brolin teki tasoitusmaalin. Martin Dahlin teki tämän jälkeen vielä kaksi maalia ja lopputuloksena Ruotsi voitti Venäjän tuloksella 1–3. Viimeisessä lohko-ottelussa oli vastassa Brasilia. Ottelu päättyi tasapeliin 1–1.

Ensimmäisessä jatko-ottelussa Ruotsi kohtasi Saudi-Arabian ja voitti sen tuloksella 3–1 Kennet Anderssonin tehdessä kaksi maalia ja Martin Dahlinin tehdessä yhden maalin. Puolivälieräottelu Romaniaa vastaan oli Ruotsin jalkapallokannattajille ikimuistoinen. Heti Ruotsin tehtyä johtomaalin toisella puoliajalla Romania nousi tasoihin ja ottelu jatkui jatkoajalle. Romanian Florin Răducioiu, joka teki Romanuan ensimmäisen maalin, teki myös toisen maalin lisäajan 101. peliminuutilla. Noin viiden minutin jälkeen Kennet Andersson onnistui tasoittamaan ottelun lukemiin 2–2. Rangaistuspotkukilpailu alkoi Håkan Mildin epäonnistuneella yrityksellä, mutta Thomas Ravelli onnistui torjumaan Romanian Dan Petrescun ja Miodrag Belodedicin yritykset. Ruotsi voitti lopulta rangaistuspotkukilpailun jälkeen koko ottelun. Välierissä Ruotsi kohtasi Brasilian, jolle se hävisi Romárion tekemällä ottelun ainoalla maalilla 80. peliminuutilla.

Pronssiottelussa Ruotsi sai vastustajakseen Bulgarian, joka oli hävinnyt Italiaa vastaan pelatussa välieräottelussa. Ruotsi teki ensimmäisellä puoliajalla neljä maalia ja toinen puoliaika oli maaliton. Ruotsi voitti lopulta pronssia koko turnauksessa ja se myös nousi FIFA-ranking listalla toiselle sijalle, marraskuussa 1994.

1995–1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1994 maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen Ruotsilla oli vaikeuksia pysytellä samalla tasolla. Joukkue ei onnistunut pääsemään vuoden 1996 Euroopan-mestaruuskilpailuihin eikä myöskään vuoden 1998 maailmanmestaruuskilpailuihin. Karsinnat vuoden 1996 Euroopan-mestaruuskilpailuihin Ruotsi aloitti 0–1 vierasvoitolla Islannista, mutta sen jälkeen se hävisi kotiottelun Sveitsiä vastaan. Marraskuussa 1994 Tomas Brolin loukkasi jalkansa Unkaria vastaan pelatussa ottelussa. Keväällä 1995 jatkuneissa karsintaotteluissa, Ruotsi hävisi vierasottelun Turkkia vastaan ja pelasi 1–1 tasapelin Islantia vastaan. Kun Ruotsi pelasi 0–0 tasapelin Sveitsiä vastaan syyskuussa 1995, joukkue jäi virallisesti ulos turnauksesta.

Sijoitukset arvokilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi vuoden 1958 maailmanmestaruuskilpailujen finaalissa.
Ruotsi pelaamassa Saksaa vastaan maailmanmestaruuskilpailuissa 2006.
Maailmanmestaruuskilpailut Maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnat
Vuosi Kierros Sija O V T* H TM PM O V T H TM PM
Ranska 1930 Ei osallistunut Ei valittu
Italia 1934 Puolivälierät 8. 2 1 0 1 4 4 2 2 0 0 8 2
Ranska 1938 Neljäs sija 4. 3 1 0 2 11 9 3 2 0 1 11 7
Brasilia 1950 Pronssia 3. 5 2 1 2 11 15 2 2 0 0 6 2
Sveitsi 1954 Ei selviytynyt karsinnoista 4 1 1 2 9 8
Ruotsi 1958 Hopeaa 2. 6 4 1 1 12 7 Valittu isäntämaaksi
Chile 1962 Ei selviytynyt karsinnoista 5 3 0 2 11 5
Englanti 1966 4 2 1 1 10 3
Meksiko 1970 Lohkovaihe 9. 3 1 1 1 2 2 4 3 0 1 12 5
Länsi-Saksa 1974 2. kierros 5. 6 2 2 2 7 6 7 4 2 1 17 9
Argentiina 1978 Lohkovaihe 13. 3 0 1 2 1 3 4 3 0 1 7 4
Espanja 1982 Ei selviytynyt karsinnoista 8 3 2 3 7 8
Meksiko 1986 8 4 1 3 14 9
Italia 1990 Lohkovaihe 21. 3 0 0 3 3 6 6 4 2 0 9 3
Yhdysvallat 1994 Pronssia 3. 7 3 3 1 15 8 10 6 3 1 19 8
Ranska 1998 Ei selviytynyt karsinnoista 10 7 0 3 16 9
Etelä-Korea Japani 2002 Neljännesvälierät 13. 4 1 2 1 5 5 10 8 2 0 20 3
Saksa 2006 Neljännesvälierät 14. 4 1 2 1 3 4 10 8 0 2 30 4
Etelä-Afrikka 2010 Ei selviytynyt karsinnoista 10 5 3 2 13 5
Brasilia 2014 12 6 2 4 21 18
Venäjä 2018 Puolivälierät 7. 5 3 0 2 6 4 12 7 2 3 27 9
Qatar 2022 Ei selviytynyt karsinnoista 10 6 0 4 13 8
Yhteensä 12/22 51 19 13 19 80 73 141 86 21 34 280 129
*Tasapelit ratkaistiin rangaistuspotkukilpailulla.
**Kultainen taustaväri tarkoittaa joukkueen voittaneen kyseisen turnauksen.
***Punainen taustaväri tarkoittaa joukkueen olleen isäntämaana kyseisessä turnauksessa.

Euroopan-mestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kannattajia Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2008.
Ruotsin joukkue Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2012.
Euroopan-mestaruuskilpailut Euroopan-mestaruuskilpailuiden karsinnat
Vuosi Kierros Sija O V T* H TM PM O V T H TM PM
Ranska 1960 Ei osallistunut Ei osallistunut
Espanja 1964 Ei selviytynyt karsinnoista 6 2 3 1 8 7
Italia 1968 6 2 1 3 9 12
Belgia 1972 6 2 2 2 3 5
Jugoslavia 1976 6 3 0 3 8 9
Italia 1980 6 1 2 3 9 13
Ranska 1984 8 5 1 2 14 5
Länsi-Saksa 1988 8 4 2 2 12 5
Ruotsi 1992 Neljäs sija 4. 4 2 1 1 6 5 Selviytyi isäntämaana
Englanti 1996 Ei selviytynyt karsinnoista 8 2 3 3 9 10
Belgia Alankomaat 2000 Lohkovaihe 14. 3 0 1 2 2 4 8 7 1 0 10 1
Portugali 2004 Puolivälierät 7. 4 1 3 0 8 3 8 5 2 1 19 3
Itävalta Sveitsi 2008 Lohkovaihe 10. 3 1 0 2 3 4 12 8 2 2 23 9
Puola Ukraina 2012 Lohkovaihe 11. 3 1 0 2 5 5 10 8 0 2 31 11
Ranska 2016 Lohkovaihe 20. 3 0 1 2 1 3 12 6 4 2 19 12
2020 Neljännesvälierät 10. 4 2 1 1 5 4 10 6 3 1 23 9
Saksa 2024 Ei selviytynyt karsinnoista 8 3 1 4 14 12
Yhteensä 7/17 24 7 7 10 30 28 122 64 27 31 211 123
*Tasapelit ratkaistiin rangaistuspotkukilpailuilla.
**Kultainen taustaväri tarkoittaa joukkueen voittaneen kyseisen turnauksen.
***Punainen taustaväri tarkoittaa joukkueen olleen isäntämaana kyseisessä turnauksessa.

Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat pelaajat on valittu A-maaotteluihin Tanskaa ja Serbiaa vastaan 5. ja 8. kesäkuuta 2024.[2]

Ottelut ja maalit päivitetty 25. maaliskuuta 2024 Albaniaa vastaan pelatun A-maaottelun jälkeen.

# Pel. Pelaaja Syntymäaika (ikä) Ottelut Maalit Joukkue
1 1M Robin Olsen 8. tammikuuta 1990 (ikä 34) 73 0 Englanti Aston Villa
12 1M Viktor Johansson 14. syyskuuta 1998 (ikä 25) 1 0 Englanti Rotherham United
23 1M Kristoffer Nordfeldt 23. kesäkuuta 1989 (ikä 34) 18 0 Ruotsi AIK
2 2P Emil Krafth 2. elokuuta 1994 (ikä 29) 46 0 Englanti Newcastle United
3 2P Victor Lindelöf 17. heinäkuuta 1994 (ikä 29) 66 3 Englanti Manchester United
4 2P Isak Hien 13. tammikuuta 1999 (ikä 25) 10 0 Italia Atalanta
5 2P Linus Wahlqvist 11. marraskuuta 1996 (ikä 27) 15 0 Puola Pogoń Szczecin
6 2P Ludwig Augustinsson 21. huhtikuuta 1994 (ikä 30) 55 2 Belgia RSC Anderlecht
13 2P Hjalmar Ekdal 21. lokakuuta 1998 (ikä 25) 6 0 Englanti Burnley
15 2P Carl Starfelt 1. kesäkuuta 1995 (ikä 28) 8 0 Espanja Celta Vigo
2P Samuel Dahl 4. maaliskuuta 2003 (ikä 21) 1 0 Ruotsi Djurgården
7 3KK Emil Holm 13. toukokuuta 2000 (ikä 24) 6 1 Italia Atalanta
8 3KK Jens Cajuste 10. elokuuta 1999 (ikä 24) 21 0 Italia SSC Napoli
10 3KK Emil Forsberg 23. lokakuuta 1991 (ikä 32) 88 21 Yhdysvallat New York Red Bulls
14 3KK Anton Salétros 12. huhtikuuta 1996 (ikä 28) 3 0 Ruotsi AIK
18 3KK Samuel Gustafson 11. tammikuuta 1995 (ikä 29) 13 0 Japani Urawa Red Diamonds
26 3KK Simon Olsson 14. syyskuuta 1997 (ikä 26) 2 0 Alankomaat SC Heerenveen
3KK Hugo Larsson 27. kesäkuuta 2004 (ikä 19) 4 0 Saksa Eintracht Frankfurt
3KK Sebastian Nanasi 16. toukokuuta 2002 (ikä 22) 3 1 Ruotsi Malmö FF
3KK Daniel Svensson 12. helmikuuta 2002 (ikä 22) 0 0 Tanska FC Nordsjælland
3KK Niclas Eliasson 7. joulukuuta 1995 (ikä 28) 0 0 Kreikka AEK Ateena
9 4H Alexander Isak 21. syyskuuta 1999 (ikä 24) 44 10 Englanti Newcastle United
11 4H Anthony Elanga 27. huhtikuuta 2002 (ikä 22) 15 3 Englanti Nottingham Forest
17 4H Viktor Gyökeres 4. kesäkuuta 1998 (ikä 25) 20 6 Portugali Sporting CP
21 4H Dejan Kulusevski 25. huhtikuuta 2000 (ikä 24) 37 3 Englanti Tottenham Hotspur
24 4H Gustaf Nilsson 23. toukokuuta 1997 (ikä 27) 4 3 Belgia Union Saint-Gilloise

Tunnettuja entisiä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajat on järjestetty vuosikymmenittäin ensimmäisen pelatun maaottelun ajoittumisen mukaan. Suluissa nimen perässä on ilmoitettu pelattujen maaotteluiden määrä.[3] Vähintään 50 maaottelua pelanneet löytyvät myös erilliseltä, maaottelumäärän mukaisesti järjestetyltä listalta.

1920-luku:

1930-luku:

1940-luku:

1950-luku:

1960-luku:

1970-luku:

1980-luku:

1990-luku:

2000-luku:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. FIFA Men's Ranking FIFA.com. 26.10.2023. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 21.11.2023. (englanniksi)
  2. Flera nya namn i Dahl Tomassons junitrupp Ruotsin Jalkapalloliitto. Viitattu 28.5.2024. (ruotsiksi)
  3. http://www.rsssf.com/miscellaneous/zwed-recintlp.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]