Tämä on suositeltu artikkeli.

Turku

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 31. elokuuta 2005 kello 19.10 käyttäjän Jonik (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun kaupunki
Åbo stad
vaakuna sijainti
Lääni Länsi-Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Seutukunta Turun seutukunta
Perustamisvuosi 1229
Kuntaliitokset –
Pinta-ala 306,4 km²
– maa 243,4 km²
Väkiluku 174 293 
– väestötiheys 716 as./km²
Kunnallisvero 18,00 % 
Kunnanjohtaja Armas Lahoniitty
Aiheesta muualla
www.turku.fi

Turku (ruotsiksi Åbo) on kaupunki Suomen lounaisrannikolla Aurajoen suulla. Turku sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä.

Turku on Suomen vanhin kaupunki. Sen arvellaan syntyneen 1200-luvun lopulla. Turun väkiluku vuoden 2005 heinäkuussa oli 174 293, joten Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Turun seudulla asukkaita on 290 000, joista ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 5,2 prosenttia vuonna 2003. Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun jälkeen.

Turulla on pitkä historia Suomen suurimpana kaupunkina ja hallinnollisena keskuksena. Kaupungissa on asunut jo pitkään suomenruotsalaista väestöä, jonka perintönä kaupunki on kaksikielinen, kuten eräät muutkin suuret rannikkokaupungit (muun muassa Helsinki, Porvoo, Vaasa ja Kokkola). Turku on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on tiheät laivayhteydet Maarianhaminaan ja Tukholmaan.

Historia

Nykyisen Turun kaupungin alueelta on tehty jo kivikautisia löytöjä muun muassa Kärsämäen ja Jäkärlän kaupunginosista. Aurajoen ja Vähäjoen laaksoissa oli rautakaudella runsaasti maaseutumaista asutusta vilkkaine kauppayhteyksineen. Eräs todiste tästä on Ristimäen merovingiaikainen polttokenttäkalmisto Kuralan kaupunginosassa.

1200-luvun kuluessa tältä pohjalta syntyi kaupunkiasutus, joka oli lajissaan (tiettävästi) Suomen ensimmäinen. Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa 'markkinapaikkaa'. Nykyistä Turkua alettiin ehkä sanoa Suomen Turuksi erotukseksi muista turuista eli markkinapaikoista, joita oli muinoin pitkin Suomen rannikkoa. Sanonta "maailman turuilla ja toreilla" tarkoittaa nykykielellä "maailman markkinoilla ja markkinapaikoilla".

Turun perustamisvuodeksi on laskettu 1229. Arvio perustuu kuitenkin keskiaikaisten asiakirjojen virheelliseen tulkintaan. Vuonna 1229 paavi antoi luvan piispanistuimen siirtoon, ilmeisesti Nousiaisista Koroisiin. Koroisten kylä sijaitsi lähellä Turun nykyistä keskustaa, mutta jäi keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolelle. Mikään ei viittaa siihen, että varsinaista Turun kaupunkia olisi vielä tässä vaihessa ollut olemassa. Kaupungin synty olisikin melko todennäköisesti parempi ajoittaa 1200-luvun loppuun. Ei kuitenkaan ole säilynyt varsinaista perustamiskirjaa, jossa kaupungille myönnettäisiin kaupunkioikeudet. Joka tapauksessa Turku on Suomen vanhin kaupunki, sillä Porvoon perustamisvuosi on 1346.

Turun linna

Turussa oli jo 1200-luvulla dominikaaniveljien konventti (luostari) ja piispanistuin. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1300; on tosin epäselvää, missä määrin nykyisen kivi- ja tiilikirkon osia kuului tällöin vihittyyn rakennukseen, joka joidenkin tutkijoiden mielestä saattoi olla puuta. Turun linnan, joka sijaitsi kaupunkialueen ulkopuolella, rakentaminen on saattanut käynnistyä jo 1200-luvun lopulla. Linna, kaupunkiyhteisö, domikaaniveljien luostari sekä tuomiokirkko piispanistuimineen tekivät Turusta keskiajan Suomen tärkeimmän keskuksen, ehkä Viipurin ohella.

Kaupunki oli pitkään Suomen merkittävin myös kaupankäynnin saralla. Se lukeutui keskiajalla Hansaliiton kaupan ja merenkulun piiriin olematta kuitenkaan liiton jäsen. Keskiaikainen kaupunki oli keskittynyt suurin piirtein tuomiokirkon, Kerttulinmäen ja Kaskenmäen väliselle alueelle Aurajoen eteläpuolelle. Joen pohjoispuolella keskiaikaista kaupunkiasutusta oli mm. Aninkaistenmäellä. Asukasluku lienee keskiajalla noussut kahdentuhannen tienoille. Huomattakoon, että monien Turun nykyisten kaupunginosien alueella sijaitsi keskiajalla maaseutuasutusta. Kaupunkialueen laajentumisen ja alueliitosten myötä koko Maarian pitäjä on vähitellen liitetty Turkuun, samoin Kakskerta ja Paattinen. Myös Kaarinan pitäjän keskiaikainen ydinosa on nykyisin Turun kaupungin aluetta.

Koko Ruotsin vallan ajan Turku oli piispanistuimen sijoituspaikkana Suomen merkittävin hallinnollinen keskus. Turun asema kohosi vielä, kun kenraalikuvernööri otti kaupungin asuinpaikakseen 1620-luvulla. Lääninhallitus kaupunkiin perustettiin vuonna 1617, hovioikeus 1623, lukio 1630 ja Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto, vuonna 1640.

Ruotsin hävittyä sodan Venäjän kanssa ja luovutettua Suomen alueen Haminan rauhassa vuonna 1809 Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (keskushallinnon sijoituspaikka), sillä siellä sijaitsivat jo ennestään tärkeimmät hallinnolliset elimet ja mm. Turun akatemia. Turku oli kuitenkin keisarillisen hallinnon kannalta liian kaukana emämaasta, joten pääkaupunki päätettiin siirtää Helsinkiin vuonna 1812. Uuden pääkaupungin suunnittelijaksi valittiin arkkitehti C. L. Engel. Siirto tapahtui vuonna 1819, ja viimeisetkin Turkuun jääneet virastot siirrettiin Helsinkiin Turun palon (1827) jälkeen. Turun akatemia, joka oli vielä tuolloin maan ainoa yliopisto, siirrettiin Helsinkiin 1828. Se nimettiin samalla uudelleen Suomen Keisarilliseksi Aleksanterin Yliopistoksi ja myöhemmin Suomen itsenäistyttyä siitä tuli Helsingin yliopisto. Pääkaupungin lisäksi C. L. Engel laati myös Turkuun uuden, aikaisempaa väljemmän ja paloturvallisemman asemakaavan kaupungin lähes täysin tuhonneen palon jälkeen. Suomen suurimpana kaupunkina Turku pysyi vielä parikymmentä vuotta tämän jälkeen.

Turun palon jälkeen kaupunki oli ilman yliopistoa vuoteen 1918 saakka, jolloin perustettiin ruotsinkielinen Åbo Akademi. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin suomenkielinen Turun yliopisto. Kaupunki säilytti kuitenkin kirkollisen keskuksen asemansa, ja vuonna 1817 Turun hiippakunta muutettiin arkkihiippakunnaksi.

Väestö

Turun väestönkehitys 1891 - 2005
Turun väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1891 28 792
1900 31 658
1910 41 993
1920 45 408
1930 53 681
1940 65 475
1950 100 514
1960 123 285
1970 155 069
1980 163 933
1990 159 539
2000 172 107
2005 174 824

Turun asukasluku vuoden 2005 alussa oli 174 824. Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. 1990-luvun alusta väkiluvun kasvu on taas jatkunut. Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18-30 -vuotiaita uusia asukkaita. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut 12 000 enemmän kuin miehiä.

1870-luvulla ruotsia puhuvien osuus oli lähes puolet väestöstä. 1900-luvun alussa neljännes ja vuonna 1950 enää 10 prosenttia. 1980-luvulta lähtien ruotsinkielisten osuus on ollut hieman yli 5 prosenttia. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia on noin 9 500. Maahanmuutto on ollut järjestyksessä suurinta seuraavista maista: Venäjä, Viro, Irak, Iran, entinen Jugoslavia, Ruotsi ja Somalia.

Maantiede

Turun kokonaispinta-ala on 306,40 km², josta maa-aluetta on 243,4 km² ja vesistöjä 63,0 km². Vesistöistä tärkein on kaupungin halki virtaava Aurajoki. Aurajoen sivuhaara, Vähäjoki virtaa kunnan pohjoisosassa. Ainoa järvi on Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi.

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Suurin leveys vastaavasti on vain 15 kilometriä. Pituuden vuoksi alue on vaihtelevaa. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta ja joiden metsät ovat paikoin lehtipuuvoittoista. Pohjoisempana sisämaassa Paattisilla havumetsät ovat selvästi vallitsevia.

Ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on n. 6 °C ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa. Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla ja vain joka toinen joulu on valkoinen. Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi käydä kävelyllä tai hiihtämässä, mikä on varsin suosittua. Jäät lähtevät joesta yleensä maalis-huhtikuun vaihteessa.

Turun kaupunginosat

Turun kaupunginosat

Turun keskusta-alue muodostuu C. L. Engelin piirtämästä ruutukaava-alueesta. Muiden suurten kaupunkien tapaan keskusta on tiheästi ja korkeasti rakennettua. Virkistysalueita on säilynyt kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.

Keskustan ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Suuri osa näistä alueista on liitetty Turkuun vasta 1900-luvulla ja ne ovat alun perin olleet köyhän työväestön asuinalueita (Portsa, Nummi, Raunistula). Nykyisin nämä keskustan lähellä sijaitsevat alueet ovat arvostettuja ja hintavia asuinalueita.

1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Suurimpia lähiöitä ovat Varissuo, Runosmäki, Pansio ja Jäkärlä. 1990-luvulta alkaen trendinä on ollut toisaalta rakentaminen Turun saarille (Hirvensalo) ja täydennysrakentaminen, jolla pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta.


Aurajoki

Kuva Tuomaansillalta. Taustalla Turun tuomiokirkko ja vanha tähtitorni

Aurajoki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Sen rannalle Turku syntyi 1200-luvulla. Sillä on yhä suuri merkitys turkulaisille ja ohittamattomana luonnonelementtinä se myös määrää asioita kaupungissa.

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.

Kaksi puolta

Aurajoki jakaa Turun kahteen puoleen. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle). Siellä sijaitsevat ja ovat sijainneet tuomiokirkko, Turun akatemia, suurtori, ensimmäiseet koulut ja niin edelleen. Tämän historian takia Turussa joen itäpuoli on "täl pual jokke" ja nykyisen ydinkeskustan ja kauppatorin puoli "tois pual jokke". Nämä määritelmät ovat absoluuttisia eivätkä riipu siitä, kummalla puolen jokea niiden sanoja seisoo. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (”täl pual”) ja Turuksi (”tois pual”). Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä Åbosta Turkuun.

Sillat ja föri

Martinsilta Föriltä kuvattuna. Etualalla Turun vanhin toiminnassa oleva ravintolalaiva Esposito.

Aurajoen ylittää Turussa yhdeksän siltaa ja föri. Yläjuoksulta päin ne ovat järjestyksessä:

  • Halistensilta (vanha ja uusi)
  • Rautatiesilta
  • Tuomaansilta (1999)
  • Tuomiokirkkosilta (1899)
  • Aurasilta (1907)
  • Teatterisilta (1997)
  • Myllysilta (1975)
  • Martinsilta (1940)
  • Föri (1904)

Turun ensimmäinen silta oli Pennisilta, joka ylitti joen nykyisen Vanhan suurtorin kohdalla. Se rakennettiin vuonna 1414. 2000-luvun vaihteessa on alettu elvyttää ajatusta uudesta Pennisillasta, joka rakennettaisiin vanhan sillan kohdalle ja palvelisi kevyttä liikennettä — samoin kuin vuonna 1997 rakennettu Teatterisilta.

Föri matkalla Åbosta Turkuun

Föri on vuonna 1903 rakennettu, Suomen ainoa kunnallinen ja maksuton jokilautta (ruots. 'färja'), joka kuljettaa ihmisiä joen yli Kakolanmäen kohdalla. Se on turkulaisille yksi rakkaimmista kaupungin erikoisuuksista, ja vaikka se saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmin vähemmän järkevältä toiminnalta, sillä on kuitenkin perustelunsa: silta estäisi suurempien veneiden liikennöinnin jokea ylemmäs.

Vapaa-ajankäyttö

1960-luvulle asti Turun jätevedet laskettiin suoraan Aurajokeen. Jätevedenpuhdastimon käyttöönoton jälkeen joen laatu on parantunut ja sen virkistyskäyttö on lisääntynyt. Vuonna 1997 aloitettu valaistusprojekti on luonut joelle erittäin keskieurooppalaisen ilmeen.

Joen molemmilla rannoilla on kävelykadut. Itäinen rantakatu on vain parin korttelin pituinen, mutta läntistä rantakatua pitkin voi kävellä tuomiokirkolta Turun linnalle asti. Rantakaduilla järjestetään vuosittain useita tapahtumia: Saaristolais- ja silakkamarkkinat tuovat kaupunkiin tuulahduksen Turunmaan saariston tunnelmaa. Vanhalla suurtorilla järjestetään kesällä keskiaikaiset markkinat ja talvisin joulumarkkinat. Kulttuuria edustavat tapahtumat Down by the Laituri kesä-heinäkuussa ja Taiteiden yö elokuussa.

Ravintolalaivoja Auransillan kupeessa

Syksyisin joessa järjestetään Suomen vanhin soutukilpailu, Aurasodut[1], jossa Turun kaikkien ylioppilaskuntien joukkueet kisaavat keskenään. Keväällä järjestetään TS-kortteliajot-polkupyöräkilpailu Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välillä. Myös Paavo Nurmi -maraton juostaan osittain Läntisellä rantakadulla.

Aurajoen rantamilla voi nauttia virvokkeita nurmikolla, kahviloissa tai ravintolalaivoissa, joiden määrä on ainutlaatuista jopa maailman mittakaavassa. Joen rannalla on noin 20 ravintolalaivaa, joiden kannet toimivat kesäterasseina.

Talous

Turku on Turun seutukunnan keskus myös taloudellisessa mielessä. Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Tällä hetkellä Turun kaupungin kärkialat ovat bioalat, ICT, logistiikka-ala ja matkailu. Turun seutukunnan bruttokansantuote oli vuonna 2003 24 022 €/as (koko maan keskiarvo 23 780 €/as.)

Suomen diagnostisesta teollisuudesta Turun seudulla on noin 60 prosenttia ja lääketeollisuudesta noin 50 prosenttia. ICT-ala ei Turussa ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti kaupungin. Samoin 2000-luvun alun ICT-kriisi pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa alaan mm. koulutuksella ja Turun keskustaan sekä yliopistojen yhteiselle kampusalueelle on luotu Suomen laajin langaton Internetverkko, ”SparkNet”. Bio- ja ICT-aloja kehitetään Turku Science Park Oy:ssä, joka on rakennuttanut yrityksille 210 000 kerrosneliömetriä toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle.

Pilot Turku Oy kehittää Turkua Itämeren alueen logistisena keskuksena. Tavoite perustuu mm. Turun keskeiseen sijaintiin Pietari-Tukholma- ja Pietari-Saksa-merireittien välissä. Lisäksi Turussa on matkustajamäärältään Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema sekä kohtalaiset raideyhteydet Helsinkiin.

Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Wärtsilän päätös siirtää tuotantoa Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saanet työtä Aker Finnyardsilta. 1990-luvun aikana ja sen jälkeen elintarviketeollisuus on vähentänyt väkeä Turussa. Muun muassa Valio ja Leaf ovat sulkeneet toimipisteensä.

Työelämä

Turussa oli vuonna 2003 92 522 työpaikkaa, jotka jakautuivat aloittain seuraavasti:

  • Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut – 35,9 %
  • Teollisuus – 16,4 %
  • Liike-elämän palvelut, rahoitus ym. – 16,0 %
  • Kauppa, majoitustoiminta ym. – 15,3 %
  • Liikenne ym. – 9,2 %
  • Rakennustoiminta – 5,5 %
  • Maa- ja metsätalous – 0,4 %
  • Tuntematon – 1,3 %

Turun työvoimaomavaraisuus on 123,3 % ja työttömyysaste vuonna 2004 oli 13,1 %. Turun kaupunki työllistää yhteensä 13 000 ihmistä.

Hallinto

Turku on Länsi-Suomen läänin ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Ennen lääniuudistusta Turku oli Turun ja Porin läänin pääkaupunki. Turku on Suomen hengellinen keskus – kaupungissa sijaitsee Turun arkkipiispa ja Turun tuomiokapituli.

Kunnallishallinto

Kaupunginvaltuusto (2005-2008)
Puolue Paikat Muutos
Kokoomus 19 +1
SDP 18 +1
Vasemmistoliitto 10 -
Vihreät 9 +1
Keskusta 4 -1
RKP 4 -
Kristillisdemokraatit 1 -1
SKS 1 -1
Sit. (Timo Virtanen) 1 -

Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 1996 Armas Lahoniitty (sd). Hän siirtyy eläkkeelle vuoden 2006 alusta, jonka jälkeen kaupunjohtajaksi tulee Seinäjoen entinen kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (kok). Apulaiskaupunginjohtajina toimivat Kaija Hartiala (kok, palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja), Jaakko Virtanen (sd, ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja) ja Tero Hirvilammi (sd, osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja).

Vuoden 2005 alusta Turussa otettiin käyttöön Suomen oloissa poikkeuksellinen pormestarimalli, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan ansiotyön mukaista palkkiota. Kaupungihallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 1975 syntynyt Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Aleksi Randell.

67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa valtuuston hyväksymän Turku-strategian ja hallitussopimuksen mukaan. Hallitussopimus on sovellus parlamentaarisesta enemmistöhallitusten johtamistavasta ja sen takana on ollut koko kaupunginvaltuusto Vasemmistoliittoa ja Suomen Kansan Sinivalkoisia lukuunottamatta.

Politiikka

1970-luvulta lähtien Turun politiikkaa on hallinnut Kokoomuksen ja SDP:n ns. aseveliakseli. Vasemmistoenemmistöistä valtuustoa ei ole nähty sitten 1970-luvun, jolloin SKDL alkoi menettää kannatustaan. Sen seuraajalla Vasemmistoliitolla on kuitenkin laajahko kannatus. Viime vuosina merkittäviä kunnallispoliittisia ilmiöitä ovat olleet Vihreän liiton nousu ja Vihreiden, Keskustan ja RKP:n neuvottelurintaman syntyminen ja toisaalta Olavi Mäenpään muukalaisvastainen Suomen kansan sinivalkoiset, jolla on enimmillään ollut kolme valtuutettua.

Tunnetuin turkulaispoliitikko lienee presidentti Mauno Koivisto, joka puhuu hyvin tunnistettavasti turkulaisittain.

Kulttuuri

Turku on tunnettu kulttuurikaupunki ja se hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011. ”Turun taideakatemia”, joka on nykyään osa Turun ammattikorkeakoulua, kouluttaa uusia taiteilijoita sirkuksesta elokuvataiteisiin. Turun taiteilijoiden markkinointia edistää Arsnet-palvelu, josta löytyy helposti lähes kaikkien esiintyvien turkulaisten taiteilijoiden yhteystiedot. Turun ”Taiteiden yö” järjestetään perinteisesti koulujen alkamisen jälkeisenä torstaina.

Musiikki

Musiikin saralla Turussa on monia tapahtumia. Ehkä tunnetuin tapahtuma on vuodesta 1970 Ruissalossa järjestetty Ruisrock, joka on vuosien varrella kerännyt aikansa huipputähtiä esiintymään Turkuun. Ruisrockin lisäksi suosittu populaarimusiikkitaphtuma on Down by the Laituri, joka kerää väkeä niin klubeille kuin Aurajoen ympäristöönkin. Näiden lisäksi elokuussa järjestetään Turun musiikkijuhlat sekä vuosittain jokin oopperaproduktio.

Turku on tunnettu myös elektronisen musiikin kaupunkina. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Turussa järjesti erilaisia tapahtumia Hyperdelic Housers -ryhmä. Se järjesti mm. Ruisrockin kanssa yhteistyönä Turkuhallissa olleet Typpihappo-tapahtumat. Vuosina 1999 ja 2000 järjestettiin DBTL:n yhteydessä Teknotunneliksi nimetty tapahtuma. Tapahtumapaikkana oli liikenteeltä suljettu Myllytunneli. Vuosina 2000 ja 2001 Turussa järjestettiin Kupittaan ympäristössä Koneisto-festivaali, joka sittemmin on siirtynyt Helsinkiin. Tunnettuja Turussa vaikuttavia tai vaikuttaneita elektronisen musiikin artisteja ovat mm. Pan Sonic, Bomfunk MC's yhtyeessä ollut DJ Gismo, Sandstorm-hitistään tunnettu Darude sekä tuottaja Jaakko "JS16" Salovaara.

Rockmusiikin puolelta mainetta on niittänyt The Crash. Ja turkulaisesta musiikista puhuttaessa ei voi unohtaa vanhemman polven iskelmätähtiä Mattia ja Teppoa sekä oopperalaulajia Tamara Lundia ja Seppo Ruohosta.

Kirjallisuus

Turku on vaikuttanut maamme kirjallisuushistoriaan. 1800-luvun alkupuolella Turun akatemian piirissä syntyi poliittis-kirjallinen liike Turun romantiikka. Sen ohjelmana oli suomalaisen kansallistunteen herättäminen ja suomenkielisen kulttuurin kehittäminen.

Tunnetuimpia turkulaisia kirjailijoita ja runoilijoita ovat todennäköisesti Jarkko Laine, Markku Into, Jukka Parkkinen ja Reijo Mäki. Nuoria lupaavia, palkittuja kirjailijoita ovat Riku Korhonen ja Joni Pyysalo. Sarjakuvataiteilija Jussi ”Juba” Tuomola on saavuttanut suursuosion Viivi ja Wagner -sarjakuvallaan. Palkittuja tietokirjailijoita ovat tähtitieteilijät Esko Valtaoja (Tieto-Finlandia vuonna 2002 kirjalla Kotona maailmankaikkeudessa) ja Hannu Karttunen (Tieto-Finlandia vuonna 1998 kirjalla Vanhin tiede) sekä biologi Petter Portin. Turkulaisten sydäntä lähellä oleva murrerunoilija Heli Laaksonen on syntyisin Turusta, vaikka asuukin nykyisin Laitilassa.

Turussa on vahva ns. underground-runouden yhteisö. Vanhan polven underground-runoilijat kuten Laine ja Into ovat viime vuosina saaneet perinteen jatkajia, tunnetuimpana ehkä Tapani Kinnunen. Turussa toimii myös pienkustantamot Sammakko sekä Savukeidas.

Turussa on myös vahvaa sarjakuvaosaamista. Kaupungin valtalehti Turun Sanomat julkaisee kolmea kotimaista sarjakuvaa, joilla on kaikilla turkulaistaustaa. Nämä ovat Kirjaston kissat, Jussi "Juba" Tuomolan Viivi ja Wagner ja Ilkka Heilän B. Virtanen.

Teatteri

Turku on myös monipuolinen teatteri- ja tanssiteatterikaupunki. Valtionosuuksia Turussa saavat Turun Kaupunginteatteri, Åbo Svenska Teatern, Linnateatteri, tanssiteatteri ERI ja Aurinkobaletti. Opiskelijateatteria on kaupungissa sekä suomeksi (Turun ylioppilasteatteri) että ruotsiksi (Studentteatern i Åbo).

Elokuva

Turku on pitkään ollut melko monipuolinen elokuvakaupunki. Turussa toimii Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho Turun elokuvakerho. Se järjestää viikottaisia esityksiä keväisin ja syksyisin. Tämän lisäksi Turussa toimii Elokuvakerho Kinokopla ja Turun Elokuva-Arkisto, lisäksi Suomi-Venäjä -seuran elokuvaosasto Mahorkka ja siansorkka on järjestänyt esityksiä. Turussa toimii myös Film-O-Holic -verkkojulkaisua tekevä Filminurkka Ry. ja Turussa järjestetään vuosittain kaksi elokuvafestivaalia, lyhytelokuvafestivaali Tough Eye ja Suomen ainoa pelkästään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin keskittyvä elokuvafestivaali Vinokino.

Turkulaisuus

Turkulaisuus on vaikeasti määriteltävä asia, mutta turkulaisuuteen liitetään usein sisäänpäinlämpeävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu sekä selkeästi erottuva Turun murre. Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voikaan tulla vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka tosin lakkautettiin vuonna 1996). Pahiten Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset. Molemmin puolin kerrotut vitsit toisista ovat tavallisia, mutta kuitenkin leikkimielisiä. Tampereella toimii myös Ei-Turkulainen Osakunta, joka vuosittain pyrkii lekan ja kiilan avulla irrottamaan Turun mantereesta tai upottamaan sen hyppimällä.

Kaikesta huolimatta Turku on kolme kertaa peräkkäin sijoittunut kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.

Nähtävyyksiä

Puistot

  • Asemanpuisto
  • Barkerinpuisto
  • Brahenpuisto
  • Ingegerdinpuisto
  • Kansanpuisto
  • Kupittaanpuisto
  • Linnanpuisto
  • Lönnrotinpuisto
  • Mannerheiminpuisto
  • Porthaninpuisto
  • Samppalinnanpuisto
  • Tuomiokirkonpuisto
  • Tähkäpuisto
  • Urheilupuisto
  • Vartiovuorenmäki
  • Vasaramäenpuisto
  • Vätinpuisto

Korkeakoulut

Korkeakoulut Turussa
Korkeakoulu Opiskelijoita Turussa (2005)
Turun yliopisto 14 600
Åbo Akademi 5 200
Turun kauppakorkeakoulu 1 600
Turun ammattikorkeakoulu 6 500
Yrkeshögskolan Sydväst 740
Diakonia-ammattikorkeakoulu 220
Humanistinen ammattikorkeakoulu ?

Turussa toimii nykyään kolme yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Näissä on yhteensä lähes 30 000 perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa, joista noin puolet Turun yliopistossa. Turku on kaiken kaikkiaan vahva ja perinteinen korkeakoulukaupunki: Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia perustettiin Turkuun 1640. Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin vuosina 1918 ja 1920 järjestyksessä toisena ja kolmantena monialaisena yliopistona. Turun ammattikorkeakoulu on Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi suurin ruotsinkielinen korkeakoulu. Turun yliopisto taas on toiseksi suurin yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu toiseksi suurin kaupallisen alan yliopistokoulutusta antava yksikkö Suomessa. Kolmella ammattikorkeakoululla on Turussa sivupisteitä.

Opistotason eli nykyään ammattikorkeakoulutason teknillisellä koulutuksella kaupungissa on perinteitä, mutta diplomi-insinöörejä on pitkään koulutettu vain Åbo Akademissa ja harvoilla aloilla. Turun yliopistossa diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaan koulutusta on annettu vuodesta 1999 alkaen tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alalla.

Urheilu

Väestömäärältään isohkolle kaupungille tyypillisesti Turussa on monipuolisesti tiloja ja alueita monien eri lajien harrastamiseen. Kupittaan alue on todennäköisesti monipuolisin liikunta- ja urheilualue Turussa.

Palloilulajit

Selvästi menestynein turkulainen urheiluseura jääkiekossa ja jalkapallossa on vuonna 1922 perustettu Turun Palloseura. Jalkapallossa se on voittanut yhdeksän suomenmestaruutta ja Suomen Cupin kahdesti. Tällä hetkellä jalkapallon liigatasolla pelaa toinenkin turkulaisseura, vuonna 1990 perustettu FC Inter, joka viime vuosina on menestynyt TPS:aa paremmin.

Myös jääkiekossa TPS on voittanut suomenmestaruuden yhdeksän kertaa ja on kaikkien aikojen maratontaulukossa Suomen ykkönen. Erityisen menestyksekkäitä kausia TPS:lle ovat olleet kolmen peräkkäisen SM-liigamestaruuden vuodet 1989–1991 sekä uudestaan 1999–2001. Valmentajista eniten mestaruuksia seuralle ovat tuoneet Hannu Jortikka ja Vladimir Jursinov.

TPS on myös toiminut kasvattajaseurana lukuisille NHL-tähdille kuten Saku Koivulle, Miikka Kiprusoffille ja Aki Bergille. Maineikkaita TPS-pelaajia ovat olleet lisäksi mm. Timo Nummelin, Urpo Ylönen, Juhani Tamminen, Hannu Virta, Esa Keskinen ja Jukka Vilander.

Toinen perinteinen jääkiekon turkulaisjoukkue on nykyisin Mestiksessä pelaava Turun Toverit, joka kilpaili tiukasti TPS:n kanssa 1970-luvulle asti. Jääkiekko-otteluita pelataan Elysée Arenassa (kapasiteetti 11 820) ja jalkapallo-ottelut käydään Veritas-stadionilla (9 000).

Yleisurheilu

Yleisurheilussa kaupungin lippua kantaa Turun Urheiluliitto, joka on vuosina 2004 ja 2005 ollut Kalevan kisojen toiseksi paras joukkue ja vuonna 2003 paras. Seuran legendaarisin urheilija on Paavo Nurmi, jonka mukaan on nimetty Urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion.

Turun naapurikunnat

Aura - Kaarina - Lieto - Masku - Mynämäki - Nousiainen - Pöytyä - Raisio - Rusko - Vahto - Yläne

Turun ystävyyskaupungit

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Århusia yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”, ja niillä on pitkä historia. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.

Yhteistyösopimuskumppanit Virossa

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku.

Lähteet

Malline:Länsi-Suomen läänin kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turku&oldid=400995”