Josafatin kalliot
Josafatin kalliot on kallioinen viheralue Helsingin Harjussa, Helsinginkadun pohjoispuolella.
Alueen ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1901 nykyinen puistoalue merkittiin rakennuskortteliksi[1], mutta kaavasta huolimatta tähän kortteliin ei vuosikymmeniin rakennettu mitään. Alue tuli kuuluisaksi 1970-luvulla, kun Urheiluhallit Oy aikoi laajentaa vieressä korttelissa olevaa urheilutaloa kallioalueelle. Hanketta vastustamaan syntyi Josafatin puistoliike. M. A. Numminen sävelsi kallioista kertovan Josafatin jenkan, josta tuli puistoliikkeen tunnussävel.[2][3] Kalliossa on puistoliikkeen historiasta kertova kuparilaatta. Puistoliikkeen alkuunpanijoita ja aktiiveja olivat Elma Lindroos ja tämän tytär Ritva Hartzell[4].
Vuonna 1985 alueelle vahvistettiin uusi asemakaava, jossa tämä rakentamaton kortteli muutettiin puistoksi.[5] Kaupungin puisto-osaston kunnostustyöt valmistuivat vuonna 1992.[6] Puisto otettiin virallisesti käyttöön 1991.[4] Puisto muodostaa yhtenäisen viheralueen kadun toisella puolen sijaitsevan Tauno Palon puiston kanssa.
Puistoliike on jatkanut taistelua Linnanmäen pysäköintihallia vastaan. Halli on ollut suunnitteilla 1990-luvun alusta, mutta rahoitus puuttuu. Toteutuessaan se uhkaa Alppipuistoa[4].
Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laaksoa, jossa Helsinginkatu nykyisin kulkee ja jonka pohjoisrinteen Josafatin kalliot muodostavat, kutsuttiin 1800-luvulla nimellä Josafatsdal (Josafatinlaakso). Alue oli silloin vielä selvästi varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella ja kuului osana kaupungin Salomon Janssonille vuokraamiin viljelysmaihin. Sen mukaisesti annettiin nykyisen viheralueen pohjoisreunaa pitkin kulkevalle kadulle vuonna 1901 nimi Josafatinkatu.[7]
Laakson ja siten myös kallioiden nimi johtuu raamatullisesta Josafatinlaaksosta, jossa Jumala Joelin kirjan mukaan on tuomitseva pakanakansat.[7][8] Raamatullisia paikannimiä annettiin 1800-luvulla useille muillekin Helsingin pohjoispuolisille, syrjässä asutuksesta olleille paikoille, esimerkiksi Jerikonniitty ja Kaanaanmaa nykyisessä Toukolassa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vuonna 1901 vahvistettu asemakaava Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 6.8.2011.
- ↑ Josafatin jenkka (Arkistoitu – Internet Archive) Tarinoiden Helsinki
- ↑ Harjun puistot Alppila
- ↑ a b c Antti Manninen, Josafatin taistelu peri voiton, Helsingin Sanomat 21.5.2012 s. A10
- ↑ Vuonna 1985 vahvistettu asemakaava n:o 8901 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (kaavassa on vinoristi vanhan korttelinumeron 353 ja sen tonttien rajojen päällä osoittamassa, että ne lakkasivat olemasta voimassa). Viitattu 6.8.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kaupunkiympäristön puolesta[vanhentunut linkki] Ilmestynyt Tiedonantajassa – 19.9.2008
- ↑ a b c Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24,, s. 103-104, hakusanat Jerikonniitty ja Josafatinkatu. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Joel 3:2
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Uula Eronen (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hartzell, Ritva: Josafatin puistoliikkeen 20 vuotta. Arkkitehti, 1991 ; (88) ; 3 ; 35-36.