Kultalevy

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hopealevy)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee levymyyntiä. Skandaalin albumista katso Kultalevy (albumi).
Brittiläinen kultalevy 1980-luvun alusta.

Kultalevy on kolmanneksi korkein äänitteiden myyntilukujen perusteella myönnettävä palkinto. Muita palkintoja ovat hopea-, platina- ja timanttilevy. Palkintoon vaadittavat myyntimäärät vaihtelevat maittain sekä äänitetyypin perusteella (single, albumi, video), eivätkä kaikki palkinnot ole käytössä kaikissa niitä myöntävissä maissa. Palkinto on äänitekohtainen. Palkintoon oikeuttavat myyntiluvut vaihtelevat maailman muuttuessa. Striimaus otettiin mukaan laskentaan 2010-luvulla. Ensimmäinen kultalevy myönnettiin 1942.[1]

Hopealevy on käytössä Britanniassa, jossa se myönnetään singlejulkaisulle 200 000 kappaleen ja albumille 60 000 kappaleen myynnistä.[2]

Ranskassa Syndicat National de l’Édition Phonographique (SNEP) -organisaation jakamista albumien ja singlejen hopealevyistä luovuttiin heinäkuussa 2009.[3]

Laulaja Evelina vastaanottamassa platina- ja kultasingleä.

Isossa-Britanniassa BPI myöntää kultalevyn 100 000 albumin ja 400 000 singlen myynnistä (2006).

Yhdysvalloissa RIAA:n myöntämä palkinto perustettiin vuonna 1958. Sen raja sekä albumeille että singleille on 500 000 kappaletta (2016).[4]

Kultalevy Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen suomalainen kultalevy nähtiin Suomessa vuonna 1955. Annikki Tähden levyä Muistatko Monrepos’n myytiin yli 30 000 kappaletta. Idea kultalevystä päätettiin, että raja on 30 000 kappaleen myynti. Musiikki alana oli 50-luvulla pieni ja levy-yhtiöitä vähän.[5]

Suomessa kultalevy on nykyään Musiikkituottajat ry:n myöntämä musiikkilevypalkinto, jonka koti- tai ulkomainen artisti tai yhtye voi saada Suomen single- tai albumimyyntinsä perusteella. Kultalevy lanseerattiin vuonna 1971, ja Suomessa ensimmäisen kulta-LP:n vastaanotti Tapani Kansa. Ensimmäisen ÄKT ry:n myöntämän singlekultalevyn vastaanottivat Danny ja Armi Aavikko levytyksestään ”Tahdon olla sulle hellä”.

Jo ennen vuotta 1971 jaettiin kultalevyjä, mutta silloin asialla ei ollut ÄKT ry vaan suomalaiset levy-yhtiöt, jotka myönsivät omille artisteilleen kultalevyjä. Suomessa ensimmäisen vastaanotti vuonna 1955 Annikki Tähti, kun hänen singlensä ”Muistatko Monrepos’n” oli myynyt 30 000 äänitettä. Ensimmäinen kultalevyn saanut miesartisti oli Mauno Kuusisto vuonna 1961. Hänen laulunsa ”Kertokaa se hänelle” on 47 000 kappaleen myynnillä myydyin kotimainen single Suomessa[6].

Kultalevyn, kuten muidenkin myyntilukupalkintojen, myöntämiseen oikeuttaa tukkumyynti, eli se, paljonko kauppiaat ostavat levyä varastoon. Esimerkiksi Popstars-yhtye INDX myi platinaa, vaikka asiakkaille ei siirtynyt edes kultalevyyn oikeuttavaa levymäärää.lähde?

Myöntämisrajat singleille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 17.9.1971: 20 000 äänitettä
  • 1.7.1973: 10 000 äänitettä
  • 1.1.1991: 5 000 äänitettä
  • 1.1.2014: 20 000 äänitettä (2 000 000 striimiä)

1. tammikuuta 2010 lähtien on laskettu myös digitaaliset lataukset. 1. tammikuuta 2014 jälkeen julkaistujen singlejen kohdalla mukaan lasketaan myös striimaukset. Sata striimausta vastaa yhtä myytyä kappaletta. Vuonna 2013 julkaistujen singlejen kohdalla striimaukset lasketaan takautuvasti eri kaavalla.[7]

Myöntämisrajat albumeille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 17.9.1971: 30 000
  • 1.7.1973: 15 000
  • 1.10.1975: 25 000
  • 1.1.1994: 20 000
  • 1.1.2001: 15 000
  • 1.1.2008: 15 000 (kotimaiset), 10 000 (ulkomaiset)
  • 1.1.2010: 10 000

1. tammikuuta 2010 lähtien mukaan on laskettu kokonaiset albumilataukset. 12. marraskuuta 2014 lähtien on mukaan laskettu myös albumien kappaleiden striimauksista lasketut määrät.[7]

Isossa-Britanniassa BPI myöntää platinalevyn 100 000 albumin tai 400 000 singlen myynnistä (2020).[2]

Yhdysvalloissa platinalevy-palkinto otettiin käyttöön vuonna 1976, ja sen raja sekä albumeille että singleille on miljoona kappaletta (2016). Vuonna 1984 maassa otettiin käyttöön kerrannaispalkinnot, eli tuplaplatina kahden miljoonan kappaleen myynnistä ja niin edelleen. Kymmenen miljoonan kappaleen myynnille Yhdysvalloissa on timanttilevy.[4]

Platinalevy Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa platinalevy ja sen kerrannaiset (tupla- ja triplaplatina) on korkein äänitteiden myyntilukujen perusteella myönnettävä palkinto. Palkinnon myöntää äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland, ja sen voi saada mistä maasta tahansa kotoisin oleva artisti tai yhtye. Myyntinä huomioidaan sekä tallenne- että latausmyynti. Albumimyynnin platinaraja Suomessa on 20 000 kappaletta ja singlen, musiikkiraidan, DVD-levyn tai EP-levyn 10 000 kappaletta[8].

Platinalevy kehitettiin 23. elokuuta 1976 timanttilevyn palkinnon yläpuolelle. Aluksi titteli myönnettiin, jos äänitettä oli myyty yli 100 000 kappaletta. Vuonna 1989 timanttilevytitteli poistettiin, ja platinalevyn rajaa alennettiin.[8] Suomen ensimmäinen platinalevy oli Erkki Junkkarisen Ruusuja hopeamaljassa.[9] Platinalevyn kuten muidenkin myyntilukupalkintojen myöntämiseen oikeuttaa pelkkä tukkumyynti eli se, paljonko kauppiaat ostavat levyä varastoon.

Platinalevyn myöntämisrajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 23. elokuuta 1976: 100 000 äänitettä.
  • 1. tammikuuta 1989: 50 000 äänitettä.
  • 1. tammikuuta 1994: 40 000 äänitettä.
  • 1. tammikuuta 2001: 30 000 äänitettä.
  • 1. tammikuuta 2008: 20 000 äänitettä.[8]

Yhdysvalloissa palkinto otettiin käyttöön vuonna 1999, ja se myönnetään kymmenestä miljoonasta myydystä äänitteestä.[10]

Timanttilevy Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timanttilevy oli Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien (nykyinen Musiikkituottajat – IFPI Finland ry) myöntämä palkinto, jonka minkä tahansa maalainen artisti tai yhtye saattoi saada albumimyynnin perusteella. Timanttilevy lanseerattiin 1. lokakuuta 1975, ja se myönnettiin, mikäli äänite myi 50 000 kappaletta. Timanttilevyn palkinnon yläpuolelle otettiin käyttöön platinalevy 23. elokuuta 1976. Vuonna 1989 timanttilevyluokitus poistettiin, samalla kun platinalevyn myöntämisraja alennettiin 50 000 kappaleeseen.[8] Ensimmäisen timanttilevyn vastaanotti Fredi albumistaan Niin paljon kuuluu rakkauteen.[9]

Yhdysvalloissa eniten kultalevyjä (101), platinalevyjä (57), multiplatinalevyjä (25) ja timanttilevyjä (1) on saavuttanut Elvis Presley. Toisena on Barbra Streisand ja kolmantena The Beatles.[11]

  1. How 'Chattanooga Choo Choo' Became The World's First Gold Record NPR.org. Viitattu 5.5.2020. (englanniksi)
  2. a b BPI Awards: Certification Levels bpi.co.uk. Viitattu 5.5.2020.
  3. Comment le SNEP décerne les certifications ? (Arkistoitu linkki) Snepmusique.com. Syndicat National de l’Édition Phonographique. Arkistoitu 15.1.2013. Viitattu 9.2.2016. (ranskaksi)
  4. a b About the awards RIAA.com. Recording Industry Association of America. Viitattu 11.2.2016. (englanniksi)
  5. Suomalaisen äänilevyhistorian Top10 | Musiikki | yle.fi yle.fi.
  6. Suomessa myydyimmät kotimaiset äänitteet Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat. Arkistoitu 28.5.2013. Viitattu 20.9.2010.
  7. a b Kultalevyjen myöntämisrajat Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. Arkistoitu 4.5.2015. Viitattu 9.2.2016.
  8. a b c d Kulta- ja platinalevyt - Myöntämisrajat Musiikkituottajat. Arkistoitu 4.5.2015. Viitattu 5.1.2013.
  9. a b Jake Nyman: Pomus - 1970–1979 pomus.net. Arkistoitu 12.6.2016. Viitattu 10.6.2016.
  10. Story of Gold & Platinum RIAA.com. Recording Industry Association of America. Viitattu 11.2.2016. (englanniksi)
  11. GOLD & PLATINUM riaa.com. Viitattu 16.11.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]